beautiful beginning

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Hiljaa hyvä tulee.

Tässä taannoin remontoin makuuhuoneeni uuteen uskoon. Pieniä viilauksia jäi vielä uupumaan ja nyt pikkuhiljaa palastelen niitä paikoilleen.

Vaatehuoneeni tai oikeammalta nimeltään romuhuoneeni hyllyllä on ollut pölyttymässä viimeiset 6 vuotta vanha yöpöytäni. Roudasin sen aikoinaan Suomeen yhdestä Tukholman lempikaupoistani, R.O.O.M.ista. Yöpöytä on super simppeli tammesta valmistettu suorakaiteen mallinen boksi, jossa on ulosvedettävä laatikko.

Kuva: beautiful beginning

Yöpöytä on tässä vuosien saatossa päässyt kellastumaan, joten jotain oli tehtävä ennen seinälle ripustamista. Päätin hyödyntää pahimman männyn siitepölykauden ja vein hiomakamppeeni äidin terassille. Varastostani löytyi sellainen jäätävän kokoinen hiomalaite, mutta en saanut sitä edes oikeaoppisesti kasatuksi, joten päätin hoitaa homman perinteisemmin menetelmin.

Kuva: beautiful beginning

Muutamaa hikipisaraa ja aivastusta myöhemmin yöpöytäni oli taas uuden veroinen. Kävin vielä rautakaupasta kyselemässä, miten voisin säilyttää tuon vaaleuden ja ihanan mattapintaisuuden. He suosittelivat mattalakkakäsittelyä. Testasin lakkaa yhteen kulmaan, mutta mielestäni osa keltaisuudesta palasi takaisin kuivumisenkin jälkeen, joten päätin olla lakkaamatta. Yöpöytä on sitten taas helppo hioa uudestaan, jos kellastumista tapahtuu mielestäni liikaa.

Kuva: beautiful beginning

Lähdimme poikani kanssa viime viikolla pienelle pyöräretkelle ja piipahdimme Suomenojalla sijaitsevassa ihanassa Cobellossa. Sieltä matkaan lähti juuri sellainen yöpöydän valaisin, mitä olinkin tuohon kohtaan suunnitellut. Valaisin on ihana sen simppeliydessään ja se tuo mitä tunnelmallisimman valon makuuhuoneeseen.

Kuva: beautiful beginning

Koska yöpöydät ovat eriparia, ajattelin että valaisimetkin saavat olla eri paria. Nyt minun iltojani valaisee ikuinen rakkauteni Block-valaisin, sekä sen uutena kumppanina toimiva PR Home:n Notice table lamp.

Kuva: beautiful beginning

Vielä olisi pari pikku jutskaa tekemättä ja sitten olisi makuukammari valmiina. Niistä lisää tuonnempana :).

Ai niin! Koska parvekekausi käy nyt kuumimmillaan, oli parvekkeelta makuuhuoneelle lainassa ollut matto palautettava sen oikealle paikalle ja makkariin oli siis aivan pakko hankkia uusi matto ;). Löysin aika ihanan sellaisen Room21.fi:stä. Tell Me Moren Rabat-matto on ihanan rento ja hapsut sojottavat vähän sinne tänne, niin kuin omistajansa hiuksetkin - täydellinen valinta siis meikäläiselle. Pampuloiden ja hapsujen päällä on kiva tepastella unisilla jaloilla.

Kuva: beautiful beginning

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Valaisin juttuja

Laitoimme tuossa jokunen viikko sitten äidin kattoterassin taas kesäkuntoon. 30 neliön terassi koostuu avotilasta ja katetusta tilasta liukuovineen. Viime kesänä äiti sai ystävältään vuosia sitten Australiasta asti roudatun pöydän terassilleen. Pyöreä pöytä toimii loistavasta tässä tilassa. Tuolloin pöydän päällä killui Clash Ohlsonilta ostettu iso lyhty. Tänä kesänä halusin saada hieman kodikkaamman ja tunnelmallisemman valaisimen tuomaan lämpöä myös kesän pimeneviin iltoihin.

Kuva: beautiful beginning

Soukan kukkakaupassa myytiin kuivattuja liaanin pätkiä. Liaani oli jotenkin ihanan koukeroinen ja maanläheinen. Kiinnitimme liaanin mustiin kattoparruihin ruuvattuihin koukkuihin rennosti roikkumaan kettingin avulla. Kodin Ykkösestä löytyi myös juuri sopivan kokoiset, mustat ja metalliset pikkulyhdyt. Kaksi lyhtyä saimme suoraan kiinni liaanin päihin, jolloin ne on helppo nostaa pois tuikun sytyttämisen ajaksi. Keskimmäinen lyhty kiinnitettiin kettingillä, jotta se saatiin hieman alemmaksi roikkumaan ja, jotta lyhdyn sytyttäminen olisi mahdollista.

Kuva: beautiful beginning

En oikein saanut tuotua tätä DIY valaisinta valokuviin niin kivasti kun olisin halunnut. Livenä tämä kesäinen lyhtymme näyttää kyllä paljon kivemmalta.

Kuva: beautiful beginning

Äitini hankki myös uuden rennon oleskeluryhmän katettuun tilaan. Sohvapöydän päälle sijoitettu riippuvalaisin yleensä kuroo oleskeluryhmän kivaksi kokonaisuudeksi ja tässäkin tapauksessa kattovalaisin tuo ihanaa olohuonemaisuutta tilaan.

Räpsäsin kuvat niin hetken mielijohteesta, etten edes huomannut kuinka hienosti tuo sinivartinen harja näkyy kauniisti kuvissa :D :D - No ei se ole niin justiinsa!!

Kuva: beautiful beginning

Rakas vaarini on tämän puisen kattokruunun veistellyt itse sota-aikana Rajajoella vuonna 1941. Valaisin oli monen monta vuotta lapsuuteni kodin ruokapöydän päällä ja viime vuodet se on ollut äidin makuuhuoneen valaisimena. Lampun varjostimet olivat saaneet jo melko pahasti osumaa poikani syntymän jälkeen - hauska ajallinen yhteensattuma ;). Äidin makkarin rempan jälkeen valaisin näytti kuitenkin hieman väsähtäneeltä.

Kuva: beautiful beginning

Päätimme antaa vaarin ihanalle kattorkuunulle uuden elämän. Poistatimme siitä kaikki sähköjohdot ja varjostimet ja lyhennytimme melko pitkän puuvarren hieman lyhyemmäksi. Vaari jo aikoinaan sanoikin meille, että voimme muokata valaisinta käyttötarpeen mukaan. Nyt varjostimien paikalle mahtuu tosi kivasti pienet led-tuikut ja vaarini upea kädentaidonnäyte on taas ilahduttamassa meidän kesäisiä päiviä.

Kuva: beautiful beginning

perjantai 5. helmikuuta 2016

From guest room to bedroom.

Kun viitisen vuotta sitten päivitin muuton yhteydessä asuntoni 70-luvun myrkyn vihreistä tapeteista tähän päivään, remontoin tietysti samalla myös makuuhuoneeni. Ainut sellainen selkeä "remonttikämmi" kävi makuuhuoneen maalien värivalinnassa. Valitsin sävyn sellaisesta väritilkusta, jossa oli vain yksi sävy näkyvillä. Opin sitten kertaheitolla, että haluan aina nähdä kantavärin, josta väri on joko vaalennettu tai harmaannettu. Tällöin huomaa heti mihin sävyyn väri lähtee taittamaan. Esimerkiksi Tikkurilan väriviuhka on tähän tarkoitukseen melko kätevä. Sävyllä oli kyllä ihan kiva nimi, Bungalow (G500), joka olisi sopinut makkariinkin.

Kuva: beautiful beginning

Tavoittelin todella kuulasta vaaleanharmaata, mutta sain sellaisen hitusen baby bluehun taittavan harmaan. Olin jotenkin niin rättipoikkipuhki remonttitaakasta, joten päätin vaan lätkiä värin seiniin ja rukoilin, että harmaat tekstiilit jotenkin parantaisivat tilannetta. Päätyseinään valitsin sitten ihan selkeän tummanharmaan sävyn, mutta pomminvarma valinta ei tuokaan aivan ollut. Kontrasti sävyjen välillä oli todella kova. Ihana yksityiskohta siinä seinässä oli ystäväni taiteilema teksti.

Kuva: beautiful beginning

Makuuhuoneeni ei oikein koskaan ole näyttänyt makuuhuoneelta, vaan ennemminkin sellaiselta sinnepäin rakennellulta vierashuoneelta. Välillä huoneessa on ollut työpöytä ja välillä pari ruokapöydän tuolia vaatekasan alla piilossa. Työpöytä siirtyi jo pari vuotta sitten poikani huoneeseen ja pitkän aikaa makuuhuoneessani ei oikeastaan ollut kuin 120 cm leveä sänky seinään kiinni tungettuna ja sen vieressä aika hyvin vuosien varrella osumaa saanut tuunailtu Ikean lipasto.

Kuva: beautiful beginning

Tänä syksynä sitten päätin, että aika on kypsä laittaa tela laulamaan ja uudistaa makuuhuoneeni enemmän omaa silmää miellyttäväksi. Näkee sitten varmaan auvoisempia uniakin :).

Kävin hakemassa Baukkarista uuden maalin. Olen hieman kyllästynyt siihen ajatukseen, että huoneessa on yksi erivärinen tehosteseinä ja muut seinät sitten jotain muuta. Halusin maalata kaikki seinät samalla valoisalla sävyllä ja valitsin saman sävyn IN2-NCS-S1500N, mitä olohuoneen yksi seinä kantaa. Maalaaminen oli kyllä aika iso urakka, kun oli ensin järkyttävä määrä teipattavaa. Patterin maalasin ihan vaan valkoiseksi peruspatterimaalilla.

Kuva: beautiful beginning

Vanha Ikean lipasto annettiin parempiin suihin, mutta sen sisältö tarvitsi edelleen säilytyspaikan. Ikeasta löytyi ratkaisu tähänkin pulmaan. Valitsin sängyksi valkoisen Brimnesin, jonka alla on 4 hyvänkokoista säilytyslaatikkoa kaikille konttoritarvikkeille, lahjapapareille ja muille tykötarpeille.

Kuva: beautiful beginning

Yöpöydäksi viriteltiin samanlainen HouseDoctorin vanerilaatikko, kun poikani huoneessa. Laatikko ei ehkä ole ensisijaisesti tarkoitettu seinälle kiinnitettäväksi. Taustalevyn taakse piti viritellä kasa prikkoja, jotta levy ei vääntynyt tai hajonnut, kun se kiristettiin seinään.

Kuva: beautiful beginning

Yövalona toimii edelleenkin mun all time favorite eli Harri Koskisen Block-valaisin, jonka olen saanut vanhemmiltani. Päätin pitää tämän makuuhuoneen tauluttomana. Seinällä on nyt vain pieni postikortti ja yksi pahat unet karkoittava Dreamcatcher. Päiväpeittoa en omista ja tykkäänkin pitää petauksen melko rentona. Lemppareitani ovat ehdottomasti pellavalakanat. Kuvassa näkyy jo vuosia vanhat ihanan tuntuiset Luhdan lakanat. Ultimate haavelakanani ovat Balmuirin pellavalakanat. Mastercardin limitin täyttyessä ei enää voinut ostaa vaaleanharmaata lampaan taljaa lattialle, joten lainasin H&M:stä hankitun parvekematon nyt toistaiseksi makkariini.

Kuva: beautiful beginning

Kävin juuri metsästämässä kellarikomerosta säilössä olleet Afrikasta tuodut erikokoiset punotut korit, jotka vielä pitäisi saada ikkunan viereiselle seinälle kiinni ajamaan sivuverhon roolia. Olen niin huono verhoihminen ja päätin edelleen porskuttaa matkaa pelkästään tuon Ikean rullaverhon kanssa. Varaston hyllyllä odottelee myös kiva seinäkiinnitteinen kellastunut tamminen yöpöytä, joka olisi tarkoitus tuunata vaaleammaksi ja kiinnittää myöhemmin toiseksi yöpöydäksi. Näistä myöhemmin lisää. Nyt kello onkin jo sen verran paljon, että puhtaat harmaat lakanat kutsuvat. Kauniita unia!!

Kuva: beautiful beginning

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Ja taas kelpaa kokkailla.

Äitini on haaveillut monta vuotta keittiöremontista ja nyt vihdoinkin homma on niin sanotusti pulkassa. Äidin kodissa oli Ikean keittiö, johon ihastuimme silloin kuin tuo asunto hankittiin noin 15 vuotta sitten. Tuo Ikean keittiö on ollut kuitenkin niin kovassa käytössä ja etenkin viime vuosina nuo käytönjäljet alkoivat näkymään vähän liiankin selvästi, joten jotain oli tehtävä.

Koska ruokailun pitää tapahtua keittiön "sisällä", ei keittiötä voinut laajentaa entisestään. Yhdellä seinällä on lisäksi ikkuna ja sen alla patteri, jotka vaikuttavat suunnitteluun merkittäväksi. Lisäksi vesipiste haluttiin pitää samassa paikassa.

Koko remontille oli myös määritelty budjetti, joten ihan sentään taivas ei ollut rajana tämän keittiön kasaamisessa. Jääkaappi oltiin ehditty uusimaan kesällä, joten se haluttiin säilyttää. Kaikki muut kodinkoneet uusittiin ja äidin pitkäaikainen haave täysikorkeasta pakastimesta toteutui.

Oli tähän hätään vaikea löytää kunnollisia "ennen remonttia -kuvia". Eipä muistettu tietenkään ottaa niitä juuri ennen remontin alkua ja kaikissa kaivamissani kuvissa on vähän turhan paljon porukkaa mukana ;).

Kuva: beautiful beginning

Aiempi keittiö oli kermanvalkoinen ja taso oli sellainen harmaa-musta pilkulllinen peruslaminaatti pyöristetyllä reunalla. Lisäksi kaikki kodinkoneet seisoivat omilla jaloillaan, eivätkä siis olleet integroituja. Keittiön yhdessä kulmassa oli myös yhden alakaapin mentävä aukko patterin takia. Yleisilme oli siis melko rikkonainen.

Uudessa keittiössä toiminnot säilytettiin samoilla paikoilla muilta osin, paitsi pakastin siirrettiin kauimpaiseen nurkkaan. Emme saaneet lupaa poistaa patteria, joten jätimme sen ronskisti suljettuna kaappien taakse. Tämä vaikutti tietysti kaapinrungon syvyyteen jonkin verran. Lisäksi keittiön kulmaan saatiin todella kätevä täysin ulosvedettävä säilytysteline kaikille kattiloille ja pannuille.

Kuva: beautiful beginning

Äiti ei halunnut aivan vitivalkoista keittiöä, mutta kuitenkin vaalean ja lämpöisen. Keittiömaailmasta löytyi todella kiva beigen valkoinen viilupintaisen oven näköinen laminaattiovi. Kokonaisuutta haluttiin kuitenkin hieman ryhdittää, joten tasoksi valittiin heidän uutuus tuote - täysin musta ja kantikas laminaattitaso. Allas haluttiin myös pitää mustana, jotta pöytätaso näyttäisi mahdollisimman yhtenäiseltä.

Kuva: beautiful beginning

Kaikki kodinkoneet integroitiin, joten lattialle saatiin yhtenäiset sokkelit ja kaikki raot ja aukot saatiin poistettua. Keittiöstä tuli huomattiaasti isomman ja virtaviivaisemman näköinen.

Kuva: beautiful beginning

Keittiön ikkuna tulee nyt kivemmin esiin, kun raskaat valkoiset kotelot ja loisteputket saatiin poistettua. Kalusteseinät maalattiin vaalean beigellä sävyllä. Allasseinälle ei haluttu laattoja eikä lasia. Maaliksi valittiin Tikkurilan Luja maali, joka kestää hyvin roiskeet ja pyyhkimiset.

Kuva: beautiful beginning

Ikkunaseinä päätettiin jättää melko aukinaiseksi. Ihan kliinistä luukkia äiti ei kuitenkaan halunnut ja siksi petsailimme seinälle mustalla petsillä liimapuulevystä oikeaan mittaan sahatut hyllyt, joihin rakkaat kipot ja kupit saatiin jälleen esille. Loisteputken lähtiessä ikkunaseinän valaistus katosi kokonaan. Tämä ratkaistiin kattoon kiinnitettävällä kiskovalaisimella, jossa kohdistettavilla sekä himmennettävillä spoteilla saadaan valaistusta juuri sinne missä sitä tarvitaan. Lavuaariseinän puolella yläkaappien alla kulkee lednauhat.

Kuva: beautiful beginning

Keittiömaailman kautta tulleet remppamiehet hoitivat purun, seinien levytyksen, sähkötyöt ja maalaamiseen. Meikäläisen kontolle jäi katon maalaaminen sekä muiden kuin kalusteseinien maalaaminen ja tietysti hyllyjen petsaus. Seinien maalaaminen lähti vähän lapasesta ja päädyimme maalaamaan sitten koko äidin alakerran. Koivuparketti oli myös kovin kellastunut vuosien saatossa ja täynnä klommoja, joten se hiottiin ja valkolakattiin ammattimiesten toimesta.

Nyt kyllä kelpaa taas herkutella äipän keittiössä ja taitaapa asukkikin olla melko tyytyväinen uuteen keittiöönsä :).

Kuva: beautiful beginning

Kuva: beautiul beginning