It's all in the details.

Rakastan yksityiskohtia. Vaikka pidän monenlaisista sisustuksista, niin joku on aina ylitse muiden. Eniten silmääni hivelevät sisustukset, joissa kokonaisilme on hyvin harmoninen ja melko pelkistetty. Tällaiset sisustukset yleensä kestävät aikaa ja niihin ei kyllästy. Ruokailutilan kohdalla lähdin hieman soveltamaan sinne "runsaammalle" puolelle ja kuinkas kävikään. Vuoden olen nyt tuota tilaa jaksanut katsella ja uusiksihan se pitää laittaa. Ei mitään hurjan radikaalia - pieni keväinen raikastus. Siitä tuonnempana lisää.

Mielestäni isot elementit, kuten seinä- ja lattiapinnat, matot sekä isoimmat huonekalut toimivat ikään kuin kanvaksena, jolle voi rakentaa pieniä yksityiskohtia. Näitä pieniä yksityiskohtia on helppo vaihtaa, jolloin sisustukseen saa aina uutta piristystä, vaikka vuodenaikojen vaihtuessa. Pieniä yksityiskohtia ovat esimerkiksi taulut, koristetyynyt, torkkupeitot, leikkokukat, maljakot, kirjat, sekä lehdet ja muut koriste-esineet.

Itse lasken yksityiskohtiin myös viimeistellyn yleisilmeen. Tässä kohtaa olen ehkä hieman kajahtanut ja järjestelmällisyyteni tulee jopa pakkomielteisellä tapaa esiin :). Jos huomaan, että matto on kurtussa, verho on rytyssä tai taulu vinossa, keskeytyy kaikki sen hetkinen tekeminen. Leffa todellakin laitetaan Pauselle ja kauneusvirhe käydään kitkemässä pois. Tiedän - hullua! :)

Tässä muutamia yksityiskohtia kodistani:

Eteiskäytävälle tilasin muutama vuosi sitten tekstitarran. Olen aina pitänyt sanonnasta "Here Today, Gone Tomorrow". Voimakkaan vihreä toimii kodissani tehostevärinä ja halusin sillä korostaa "Today"-sanaa. Vaikka sanonnassa on jotain melko surullista, keskityn siinä nimenomaan nykyhetkeen. Elämisestä pitää nauttia - hetkessä pitää osata elää ja se ei aina ole helppoa! Tämä teksti muistuttaa minua pitämään kiinni tuosta ajatuksesta.  

Kuva: Kati Sandberg

Telkkarin vierestä pitää aina löytyä tunnelmavalo. Tai ainakin tähän asti siitä on aina sellainen löytynyt. Ikean Forså-työvalaisin on jotenkin leikkisä, mutta kuitenkin selkeä yksivärisyytensä ansiosta. Vierestä löytyy BoConceptin tuplavee, sekä jälleen pieni ripaus tehosteväriäni ystävältä saadun Ronsun muodossa.  

Kuva: Kati Sandberg

"Life in a Box" -lehtitelineet bongasin Ruotsin Elle Interiör -lehdestä vuonna 2000. Muistan vielä taitelijan nimenkin, Karl Karlsson. Laitoin silloisen työkaverini soittamaan suoraan taiteilijalle Tukholmaan på svenska ja muutamaa päivää myöhemmin postissa odotti mukavan kokoinen paketti. Lehtitelineet kätkevät sisäänsä ihan kivan määrän lehtiä ja kansilehteä vaihtamalla saan seinälle kolme uutta taulua.

Kuva: Kati Sandberg

Minulla on selkeästi joku juttu näitä tekstejä kohtaan, sillä niitä löytyy kodistani melko monta. "Peace of mind" on ihanan ystäväni käsialaa. Minä höpötin ja häiritsin vieressä samalla, kun ystäväni yritti pitää käden vakaana ja tehdä töitä käskettyä :)

Kuva: Kati Sandberg

Poikani huoneesta löytyy lisää tekstitarroja. Liekö sattumaa, että poikani ilmoittaa lempivärinsä olevan myös vihreä :)

Kuva: Kati Sandberg

Itse en ole koskaan tykännyt jääkaappimagneeteista. Jääkaappi on mielestäni "magneetti-vapaa-alue" ja se on tarkoitettu ruualle. Magneetteja vastaan minulla ei kuitenkaan mitään ole ja siksi maalasin yhden kokonaisen keittiön seinän liitutaulumaalilla ja osan vielä magneettimaalilla. Tähän keräilen muistoja matkan varrelta, sekä kuvia pienistä ihmeistä - kummilapsistani. Jos kodin yleisilme on selkeä, mahtuu sekaan muutama tällainen sillisalaattikin.

Kuva: Kati Sandberg