beautiful beginning

tiistai 2. syyskuuta 2014

Mami's Company tuoksuu hyvälle.

Tällä viikolla olen tutustunut yritykseen nimeltä Mami's Company. Siinä on kyllä yksi hyväntuoksuinen mami :). Mami's Companyn perustaja on entinen työkamuni ja nyt oli minunkin korkea aika tutustua kyseisen firman tuotteisiin. Mami's Companyn erikoisalaa ovat siis käsintehdyt saippuat. Siis sellaiset perinteiset palasaippuat, mutta uudenaikaisella reseptillä valmistettuna.

Itse olen tottunut läträämään viime vuodet nestemäisillä saippuoilla - niin käsiä pestessä, kun suihkussakin. Oli jotenkin virkistävää taas kokeilla jotain uutta.. tai siis tietyllä tavalla jotain vanhaa tai sanotaan ehkä perinteistä.

Kuva: beautiful beginning

Mami's Companyn saippuat valmistetaan siis käsin ja niitä kuivatellaan jopa neljä viikkoa ennen kuin ovat valmiita käytettäväksi. Saippuat valmistetaan luonnonöljyistä kuten oliivi-, kookos-, palmu-, rapsi- ja avokadoöljyistä, sekä karite- tai kaakaovoista. Saippuat sopivat kaikille ihotyypeille. Ne ovat hellävaraisia, eivätkä kuivata ihoa. Itse olen aina jotenkin ajatellut, että tuollaisilla palasaippuoilla kuuluu pestä vaan käsiä. Ainakin näilllä saippuoilla voi hyvin pestä koko kehon. Olen jopa kuullut, että jotkut Mamis' Companyn asiakkaista ovat luopuneet kosteusvoiteista suihkun jälkeen, kun siirtyivät käyttämään näitä runsaasti öljyjä sisältäviä saippuoita.

Kuva: beautiful beginning

Itse otin koeajoon kolme eri tuoksusaippuaa. Monkey Farts oli pakko valita ihan pelkästään sen hauskan nimen takia. Sillä olenkin jo pessyt kädet useampaan otteeseen ja suihkussakin olen jo kerran käyttänyt. Melko mukavan tuntuinen tuttavuus. Toisen tuoksusaippuan nimi on Sitrus. Saippuat ovat melko mietoja tuoksultaan, mikä on siis ihan hyvä asia. Saippuan tuoksun lisäksi nenään kantautuu aina vieno kullekin saippuapalaselle suunniteltu ominaistuoksu. Kolmanneksi saippuaksi valitsin The Perfect Man. Jos koet siis olevasi täydellinen mies, niin tervetuloa suihkuun!! :D :D Tuleekohan musta entistä miehekkäämpi, jos itse käytän tuon saippuan? ;)

Kuva: beautiful beginning

Saippuoiden lisäksi päätin testata myös muutamaa tuoksukynttilää. Itse olen aina vähän vierastanut tuoksukynttilöitä, suitsukkeita ja sen sellaisia. Niiden tuoksu on monesti melko pistävä ja päänsärkyä aiheuttava. Kynttilät ovat valmistettu eettisesti tuotetusta soijavahasta. Näissä vahakynttilöissä tuoksu säilyy paremmin ja kynttilä palaa pidempään perinteiseen parafiinikynttilään verrattuna. Tuoksukynttilän jämät voi pestä pois ja purkin voi ottaa uusiokäyttöön.

Tuoksuiksi valitsin Fresh Linen ja taas sen hassun hauskan Monkey Fartsin. Jos Monkey Farts tuoksukynttilä olisi syötävää, se olisi jo masussani. Tuoksu oli niiiiin herkullinen, kun avasin kannen. Toki tuoksu kyllä tuli huomattavasti miedommaksi, kun sytytin kynttilän palamaan. Todella kiva tuttavuus, nämä Mami's Companyn tuoksukynttilät. Fresh Linen oli myös juuri sitä, mitä purkin kannessa luvattiin. Jos saman tuoksuisia kynttilöitä laittaisi useamman palamaan, tulisi kotiin tietenkin vahvempi tuoksu. Pieneen tilaan riittää hyvin yksikin kynttilä.

Jotenkin taisin vähän tykästyä nimen omaan näihin tuoksukynttilöihin. Vaikka niitä ei polttaisi, mutta kun pitää vaan purkin kannen auki, on kodissa ihanan puhdas tuoksu... pidän kovasti .... ja kivasti jää tuo roskiksen haju taka-alalle, ha haaa :D :D :D

Mami's Companyn tuotteita pääsee tilamaan yrityksen kotisivuilta löytyvästä verkkokaupasta.

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Flower Power.

Aurinkoinen päivä salakavalasti houkutteli lähtemään pienimuotoisille ostoksille. Alkukesästä ystäväni Seija toi elämääni ihanan kaupan nimeltä Home Bazaar. Hyppäsimme äidin kanssa autoon ja kurvasimme Saunalahteen. Tarkoituksena oli käydä hakemassa joku pieni pallurainen keraaminen maljakko, sillä juuri romuista raivattu lipaston pinta kiilteli tyhjyyttään ja kaipasi vähän eloa pintaan. Omista kaapeista löytyi kauheasti vaan pystymallisia maljakoita, joten kaupoille oli lähdettävä, jotta saisin kasaan kivan maljakkokollaasin. Siis aivan pakko oli lähteä :).

No yllättäin en voinut ostaa vain pelkkää maljakkoa, vaan samalla tajusin kuinka kipeästi tarvitsen lisää ihania Latte-kuppeja, sillä ne ovat aina likaisina tiskikoneessa. Olen myös pitkään halunnut ostaa jonkun kivan puisen leikkuulaudan nojailemaan keittiön välitilaa. Nooh, tämä ei ollut ihan sellainen kun olin ajatellut mutta ihastuin ensi tapaamisella tuohon "koivikkoon" niin paljon, että minun oli vaan toimittava... eli ostettava se. (Löytyy alla olevasta kuvasta.) Mukaani tarttui vielä koneessa pestävä bampuinen pikimusta tiskirätti.

Kuva: beautiful beginning

Tuossa yllä olevassa kuvassa komeilee nyt tuoni pieni turkoosi palluramaljakko. Kävin lähikaupasta vielä hakemassa kimpun valkoisia neilikoita (apua, oliko noi neilikoita?). Ikeasta ostin taannoin tuollaisen violetin pullosen, niin ja samoin myös tuon pyöreän peilin kiinnitin seinään pari viikkoa sitten - Ikeasta sekin. Ihana vaarini on aikoinaan tehnyt tuon kaukaisesti marmopintaa muistuttuvan maljakon. Aika kirjava kollaasi kieltämättä.

Olkkarin ison lipaston päällä on ollut kaksi neliönmallista ruukkua pari vuotta pitäen sisällään pari kuollutta viherkasvia. Tänään nuo ruipeloituneet kukat saivat lähteä ja tilalle tuli pari virkeämpää mehikasvia, sillä koukkasimme Plantagenin kautta kotimatkalla.

Kuva: beautiful beginning

Neilikoita oli sen verran iso kimppu, että niitä pystyi viljelemään muutamaan muuhunkin maljakkoon. Eteisen lipaston toiseen päähän mahtui myös pari neilikkaa.

Kuva: beautiful beginning

Naisen logiikalla järkeilin niin, että koska olen aina ollut vähän huono kasvien ja kukkien kanssa ja niitä ei kotonani juurikan olla ennen nähty, niin lähestyin asiaa omalla "runsausteorialla". Ajattelin, että jos ostan riittävän monta kukkaa, niin ehkä ne on helpompi muistaa kastella - aina kun käännät pään johonkin nurkkaan näet kukan. Miten muka niitä ei voisi tuolloin muistaa kastella? Tämä tulee lähiviikkoina testatuksi.

Kuva: beautiful beginning

Plantagenissa en sitten tuon runsausteorian innoittamana tajunnut tarkkaan pohtia, minne nämä kukat tulen sijoittamaan. Tuo mini-orkidea vielä vähän hakee paikkaansa ;). Kukat ovat kyllä kauniita. Lähipäivinä ja viikkoina selviää taas viherpeukalotaitoni. Tekniikkakin voi olla kaunista. Sain juuri itselleni ihkaensimmäisen iMac-koneen. Se on valtavan kaunis. Lähipäivinä selviää siis myös IT-taitoni. Tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni tällä uudella koneella. Saankohan tämän jutun oikeasti vielä julkaistua? Jänniä aikoja todella!!!

Kuva: beautiful beginning

lauantai 2. elokuuta 2014

Sugar from my honey.

Jokunen hetki sitten ystäväperheeni oli lomareissulla Yhdysvaltojen itärannikolla. Saimme poikani kanssa ihania sokerihumalaan asti yltäviä tulkkuja eli tuliaisia. Pikkumies sai kyllä hienoja vaatekertojakin, jotka ovat jo odottamassa ensimmäistä pyykkikoneen pyöräytystä.

Oli pakko ikuistaa herkut valokuvin ja ajattelinpa laittaa niistä pari kuvaa tännekin.

Olin samaisen superihanan ystäväni kanssa pitkään haaveilemallamme lomamatkalla New Yorkissa kuutisen vuotta sitten. Maistoimme tuolloin ensimmäistä kertaa Peanutbutterin makuisia m&m's -karkkeja - ne veivät kielen mennessään. Miksi jokapaikassa myydään aina vaan niitä tavallisia tai pähkinällisiä namuja? New Yorkiin kun valitettavasti ei makeanhimon iskiessä voi vaan hetkeksi piipahtaa.... Nyt suolaisen makeaa herkkua himoitsevat makunystyrät saivat Party Bagin verran mussutettavaa. Kiitos tulkuista <3. Ehkä näillä jaksaa odottaa toiset kuusi vuotta... Lotto on kuitenkin varmuuden vuoksi vetämässä joka viikonloppu ;).

Kuva: beautiful beginning

Mukana herkkukassissa oli vielä tuommoinen ihana Big Apple, jonka sisällä oleva viesti pitää todellakin paikkansa - I <3 New York!!!! Näitä en ole raaskinut vielä korkata ja helteiden mukanaan tuoman sulamisvaaran takia ne ovat visusti jääkaapissa. Muutenhan tuo omppunen olisi aika ihana sisustuselementtikin, vaikka en tiedä kuinka kauaa se oikeasti sohvapöydällä säilyisi ;).

Kuva: beautiful beginning

perjantai 1. elokuuta 2014

Tunnelmaa pimeneviin iltoihin.

En tiedä, mutta jotenkin on taas sellainen olo että tekisi mieli pistää hanskat heilumaan ja saada jotain uutta kivaa kotiin. Onneksi pari pikkuruista kotiprojektia on taas pyörähtänyt käyntiin - siis todella pikkuruista. Siitä toisesta lisää tuonnempana.

Olisi ihanaa pistää koko parveke uusiksi, siis seinäpintoja myöden ja vaihtaa kaikki kalusteet. Mutta eipä sitä voi itse oikein alkaa virittelemään oman parvekkeen julkisivua erilaiseksi, kuin muilla tämän talon asukkailla. Nuo seinäpinnat taitavat olla suoraan sieltä 70-luvulta ja rappaukset ovat alkaneet rapistua melko ikävästi katon rajasta. Mutta noiden pienten kosmeettisten virheiden seassa olen onneksi oppinut elämään.

Eräs työproggis päättyi juuri ja tuli pyörittyä melko paljon Kellohallin kupeessa. Kellohalli ansaitsee ehdottomasti oman postauksen, sillä se on paikkana melko silmää hivelevä. Eräällä kaffetauolla sain mahdollisuuden rentoutua hetkisen aivan ihanilla tuoleilla Kellohallin pihassa. No sehän oli rakkautta ensi istumalta ja nyt olen nähnyt näistä Emu Snooze Deckchair-tuoleista haaveilu-unia toistuvasti. Kaksi tällaista kun saisin parvekkeelleni, niin paljon muuta sinne ei tarvittaisi, eikä sinne edes muuta mahtuisi.

Kuva: Ambientedirect.com

Tällä erää piti kuitenkin jättää suuremmat peliliikkeet käyttämättä ja tyytyä vähempään. Näillä helteillä tarkenee istuskella pitkälle iltaan omalla terdellä tai partsilla. Mikäs sen mukavampaa, kuin fiilistellä pimenevää iltaa lasillinen omatekoista Sangriaa kourassa (Sangrian tekeminen tosin odottaa vielä pientä inspiraatiota) :).

Tunnelman aikaansaamiseksi piti hommata rautakaupasta raudoitusrauta, pari koukkua kattoon, Bilteman ruosteenpoistoainetta ja sivellin, paperia pyyhkimiseen, kastelukannu pesua varten, Hiltin kivipora lainaan isoveikalta ja kaveri parilla hauiksella vahvistettuna hoitamaan katon reiytys. Tunnelman toki kruunaa Granitista hommatut tuikkulyhdyt. Halusin raudoitusraudasta melko valkoisen, joten ruoste piti yrittää saada pois, jottei se puske heti maalin läpi.

Kuva: beautiful beginning

Sitten vaan Biltemasta ostettua vaaleanpunaista ruosteenpoistomömmöä sivelemään raudan pintaan.

Kuva: beautiful beginning

Olin kyllä yllättynyt miten hienosti ruoste lähti pois :). Tunnin vaikutusajan jälkeen ruosteenpoistoaine hinkattiin veden ja paperin avulla pois.

Kuva: beautiful beginning

Ostin Biltemasta ihan perusvalkoisen spraymaalin. Arvoin kaupassa hetken, että ostaakko kaksi vai yksi pulloa. No ostinpa vain yhden ja eihän se mihinkään riittänyt, sillä spraymaalia meni niin paljon hukkaan ohuita rautoja ruiskutellessa. Mutta lopputulos on toisaalta eläväinen, vähän ennemmän teollisempi lookki ja onhan tuo parvekekin hieman rapistunut, joten tämä kirjava raudoitusrauta sopii hyvin joukkoon.

Kuva: beautiful beginning

Seuraavana päivänä olikin sitten aika laittaa pora laulamaan ja kaverin kanssa virittelimme raudoitusraudan koukkujen avulla parvekkeen kattoon roikkumaan.

Kuva: beautiful beginning

Sitten vaan Granitin Ljuslyktat kettinkien avulla roikkumaan. Viisi lyhtyä myytiin suht edulliseen kimppahintaan ja nyt näin jälkeenpäin jäin vähän pohdiskelemaan pitäisikö kuitenkin hakea muutama lisää ihan tuonne katon rajaan....

Kuva: beautiful beginning

Granitissa asioidessani hieman yliarvioin parvekkeen kattokorkeuden, joten ketjuja tuli ostettua hieman liikaa. Kaverin loistavan idean ansiosta sain hyödynnettyä ylimääräiset ketjut, kun laitoimme ne risteilemään pitkin raudoitusraudan ruudukkoja. Ilmeestä tuli melko veikeä :). Taustalla näkee, kuinka "hienosti" rappaukset ovat vuosien varrella karisseet pois.

Kuva: beautiful beginning

Pidän erityisen paljon noista mattamustista lyhdyistä ja valitsinkin vain yhden kirkkaan lyhdyn.

Kuva: beautiful beginning

Illan hämärtyessä sytytin tuikut palamaan ja kuuntelin hyvää musiikkia. Sangria-lasi vielä uupui, mutta ehkä ensi kerralla... Onneks näitä elokuun lämpimiä iltoja on varmasti vielä monta tuloillaan.

Kuva: beautiful beginning

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Ihmeiden aika ei ole ohi.

Aloin äsken katsomaan Wallanderia boxilta, mutta jotenkin tuli sellainen olo että nyt pitää saada yksi blogi-kirjoitus taas tulille. Kiskaisin ennen koneen ääreen siirtymistä huiviini yhden siiderin, ihan vaan sillä ajatuksella, jos se vaikka hillitsisi tätä ärsyttävää hinkuyskää ;). Nyt posket kuumottavat siihen malliin, kuin olisin paahtanut itseäni vähintään pari tuntia auringossa, edelleen yskittää, mutta kirjoitusfiilis on kuitenkin kohdillaan. Radiossa pauhaa poppi. Säädän vain volumea hieman pienemmälle, jotta kuulen omat ajatukseni.

Taidan kyllä käydä nyt jotenkin kierroksilla. Töissä saa tehdä koko ajan hommia jaloilla ja käsillä, pitkiä päiviä, voimat välillä hiipuvat ja sitä odottaa niitä hetkiä, että voi kotosalla edes hetken vetää lunkisti. No mitäs minä teen? Lähden rautakauppaan ostamaan mustaa puuöljyä, jotta voin vaihtaa parvekkeeni sävymaailmaa. Siis enkö osaa enää chillata? Hui, en edes uskalla tuon ajatuksen pitävän paikkaansa.

No mutta asiaan. 4 vuotta sitten partsilleni rakennettiin kestopuulattia. Viime vappuna öljysin lattian ensimmäistä kertaa. Vähän jäi kaivelemaan, kun en hoksannut tuolla kertaa valita sävytettyä öljyä. Tältä lattia näytti vielä pari päivää sitten.

Kuva: beautiful beginning

Keräsin apujoukot kasaan ja ennnen uimarannalle siirtymistä vedettiin yhdessä poikani kanssa Tikkurilan mustaa puuöljyä lattian pintaan. Vähän on varpaassakin öljyä :D.

Kuva: beautiful beginning

Tältä lattia näytti ensimmäisen kerroksen jälkeen. Ai niin, unohdin mainita että lattia piti pestä ennen öljyn laittamista, jotta puu olisi mahdollisimman vastaanottavainen öljylle. Lattian piti luonnollisesti antaa kuivua myös kunnolla.

Kuva: beautiful beginning

Ensimmäisen kerroksen jälkeen pinta oli vielä ihan liian epätasainen, joten toinen kerros piti vielä hivellä pintaan. Toista kerrosta ei lattiaan periaatteessa olisi tarvinnut öljyn puolesta laittaa, sillä minulla on lasitettu parveke jolloin lattia ei joudu niin koville sääolosuhteiden vaihteluille. Mutta jotta sain tasaisemman värisävyn, oli toinen öljykerros laitettava.

Kuva: beautiful beginning

Tänään lattia on täysin kuivunut ja tavarat pystyi taas kantamaan olkkarista sisään ja kämpän sekasortokin saatiin taas aisoihin.

Kuva: beautiful beginning

Parvekkeellani on myös pieni kovapuinen säilytyslaatikko, joka on valitettavan väärän sävyinen. Vietin keskiviikkoillan sormet krampissa ja hikeä virraten, sillä koko loota oli pakko vielä hioa ennen öljyämistä. Siinä olisi hiomakone ollut aika kova juttu. Tänään sävyttelin sen sitten tuolla samaisella öljyllä. Lopputulos on parempi, kuin lähtötilanne, mutta ei siitä kyllä mustaa tullut tekemälläkään. Tummanruskea taitaa kuvata nykyistä sävyä paremmin. Lattiatakaan ei kyllä ihan mustaksi voi kutsua. Se on pikemminkin rusehtavan vihertävä, sillä allahan olla melko kellertävä kestopuu. Luotan siihen, että ensi keväänä kun öljyän lattian taas uudelleen, tulee siitä taas asteen verran mustempi.

Kuva: beautiful beginning

Tässä myös todistusaineistoa siitä, että olen onnistunut pitämään Vappuna ruukkuihin istuttamani mehikasvit hengissä. Olen niin ylpeä itsestäni :D. (Olen muistanut kastella niitä kaksi kertaa.)

Kuva: beautiful beginning

Meillä oli töissä eilen taas Ravintola X:n kuvauspäivä ja Kalle Palanderin ravintolan ollessa auki minulla oli hyvää aikaa käydä kiertelemässä keskustan kauppoja. Päädyin tietysti Bulevardin Granittiin. Sieltä mukaan tarttui tuollainen ihana kynnysmatto. Olin kyllä ajatellut sijoittaa sen veskiini, mutta se on sinne noin 10 cm liian pitkä. Matto lensikin suorinta reittiä parvekkeelle.

Kuva: beautiful beginning

Parvekkeen lattialla möllöttävät kivetkin näyttävät nyt jotenkin kivemmilta tummaa lattiaa vasten.

Kuva: beautiful beginning

Pikkusydämet <3 <3

Kuva: beautiful beginning

Oli pakko räpsäistä vielä yksi kuva olkkarin näkymästä. Vaikka ostari voikin olla hieman ankeahko paikka, niin näin kesällä nuo vesialtaat, vehreät puut ja suihkulähteen pulputus tekevät tästä paikasta melko kodikkaan. Mun koti <3.

Kuva: beautiful beginning

Samalla, kun kurvasin Bauhaussiin hakemaan puuöljyä, piipahdin myös naapurikaupassa - Plantagenissa. Ihmeiden aika ei ole ohi - ostin itselleni oliivipuun. Olen aina ollut huono hoitamaan kasveja ja en varmaan ikinä ole omistanut yhtään viherkasvia!! Aina välillä ostelen leikkokukkia ja joskus äiti tuo yhden Orkidean silmäniloksi. Siinä vaiheessa, kun Orkidea muuttuu viherkasviksi eli tiputtaa kukan terälehdet, lemppaan sen aina roskiin. Tällä kertaa siirryin suoraan järeisiin aseisiin ja ostin kokonaisen puun :). Avainlauseena oli "saa kuivua kasteluiden välissä". Olivipuu on jotenkin viehättävä ja ilmeisen helppohoitoinen. Puun pitää kuitenkin talvehtia viileässä. Katsotaan jos se elää marraskuuhun asti, niin mietin sitten mihin voin siirtää sen talvehtimaan ;).

Kuva: beautiful beginning

Tänään kodissani on muutenkin harvinaisen paljon kukkaloistoa. Kukkia löytyy kolmesta maljakosta ja vielä yksi puu. Pakko se on myöntää, että kukat ja kasvit tuovat kotiin aika paljon eloa ja ennen kaikkea uutta vivahdetta sisustukseen.

Kuva: beautiful beginning