Näytetään tekstit, joissa on tunniste Plantagen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Plantagen. Näytä kaikki tekstit

lauantai 15. heinäkuuta 2017

I love Cactus.

Kaktukset ovat ihania ja erittäin "käyttäjäystävällisiä". Itse en ole kovinkaan kummoisia viherpeukalon lahjoja saanut, mutta viimeisen kolmen vuoden aikana olen tällä saralla kuitenkin kunnostautunut melkoisesti. Laskeskelin juuri, että parveke mukaan lukien kämpästäni löytyy nyt 12 viherkasvia ja yhdet jo hieman lakastuneet leikkokukat maljakossa keittiönpöydällä. Näistä viherkasveista kolme on kaktuksia.

Jouduin luovuttamaan ja heittämään jo n. 1,5 v kuolleena olleen kummituspuun roskikseen. Se oli kuitenkin elävänä suht saman oloinen, nyt kuolleena vaan vähän eri värinen. Pienet lehdet kuitenkin alkoivat ärsyttävästi karisemaan olohuoneen korkean lipaston päälle, joten vaihdos oli tehtävä. Olen jo pitkään tiiraillut tuollaista vähän kookkaampaa kaktusta ja nyt hyödynsin Plantagenin alet. Olen kyllä kovin tyytyväinen hankintaani :). ..pitkää ikää kaktukselle toivotellen.... 

Kuva: beautiful beginnings
Kuva: beautiful beginning 

Kuva: beautiful beginning 

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Spiky little cactus.

Lauantai-illan ratoksi järjestin itselleni piikikästä puuhaa ja otin vastaan Kaktus-haasteen. Jälleen on siis tullut aika laittaa parveke kesäkuntoon. Tarkoituksena olisi putsata kuolleet kärpäset, sekä pölyt pois pation pinnasta, sekä istutella ruukkuihin kukkaset tulevaa kesää varten. Olen ollut vannoutunut mehikasvien ostaja – ne ovat jotenkin aika iisejä kasveja, sillä saavat kuivahtaa kunnolla eivätkä vaadi supersäännölllistä kastelua, sekä kestävät hyvin kuumuutta. Ostoskoriini edelleen tarttui pari sellaista. Parvekkeeni uutuus-kukaksi valikoitui ihanan pallomainen, mutta perhanan piikikäs kaktus. 

Kuva: beautiful beginning
Istuttamisen jälkeen jäi fiilis, että sormiin olisi tarttunut pari piikin palasta, mutta ei niistä kyllä mitään etsintöjenkään jälkeen löytynyt. Laitoin toiseen käteen nahkahansikkaan ja sen päälle ahdoin vielä paksun työhansikkaan. Pari tikarin iskua onnistuin kuitenkin saamaan, mutta sain kuitenkin kaktukset istutettua ehjinä uusiin ruukkuihin.

Kuva: beautiful beginning 
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Seuraavaksi oli vuorossa ikkunoiden ja parvekelasien pesu – voiko nihkeämpää hommaa enää olla? Lopputulos on kuitenkin niin palkitseva, että voin suositella lämpimästi. Samalla kuurasin partsin puulattian ja vähän seiniäkin. Pienen lihasvoima-avun turvin saatiin puulattian alle aseteltua pienet kiilat, joten ei tarvitse enää klonksaamistakaan kuunnella. Aina jaksan yllättyä siitä, miten likaiseksi lasitettu parveke talven aikana tulee. Rakastan sitä puhdasta tuoksua, joka parvekkeellani nyt leijuu. 

Päätin samalla vaihtaa vähän kalusteiden järkkää – vaihtoehtoja on melkeinpä nuo hurjat kaksi ja nyt kokeilen niistä tätä toista. Sain aikaiseksi pienen keskusteluryhmän ;). Siirsin säilytysarkun nojatuolien eteen – säilytysarkku toimii myös oivana rahina koivilleni, joita aina pitää saada lepuutella jossakin. Nuo rahin päällä olevat istuintyynyt kyllä pitäisi seuraavaksi uusia....

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kävin hakemassa H&M Homesta uuden ihanan mustavalkoisen maton, joka sattui vielä olemaan 20 pinnan alessa. Lisäksi katosta roikkuvaan lyhtykokoelmaani sain kaksi uutta tuikkua. Ketjut vaan vielä puuttuvat, joten ripustamista pitää odotella vielä tovi. 

Kuva: beautiful beginning
Nyt on taas yksi pieni lisähuone koko kesän käytettävissä. Nähtäväksi jää, kuinka monella skumppa-/sangria-lasilla saadaan siellä ystävien kesken kilistellä. Tervetuloa kylään! :) 

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning 
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning

lauantai 14. helmikuuta 2015

Hiekkaranta Paavo Pesusienelle

Torstaina pakkasin romppeeni mukaan ja sain päätökseen todella mielenkiintoisen Finnkinon projektin. Sain tehdä Tennispalatsiin Paavo Pesusieni aiheisen vitriinin. Samalle viikolle ajottui myös Fifty Shades of Grey -leffan kutsuvierasnäytös - siitähän voisinkin itseasiassa kirjoittaa pienen erillisen poustauksen.

Kuva: beautiful beginning
Paavo-vitriini on Tennarin ensimmäisessä kerroksessa heti lipunmyynnin jälkeen. Pinta-alaa vitriinillä on noin 11 neliömetriä. Näihin neliöihin tuli rakentaa hiekkaranta ja täyttää se ranta- ja Paavo Pesusieni -aiheisilla tuotteilla. Tältä tila näytti urakan alkaessa.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Ennen varsinaisen rakentamisen alkamista olin tehnyt aika paljon taustatöitä ja etsinyt itselleni yhteistyökumppaneita, jotka ystävällisesti lainasivat tuotteitaan somistukseeni. Varsinainen rakennustyö alkoi jo viime viikolla. Halusin rannalle ehdottomasti perinteisen picket fencen ja kävin hommaamassa puutavarat ja maalit rautakaupasta. Sain hyödyntää remppafrendini verstasta. Aidan rakentaminen oli kummasti helpompaa oikeanlaisissa tiloissa, oikeanlaisilla välineillä ja tietysti lopputuloksestakin tuli parempi, kun homma hoidettiin valvovan silmän alla. Kiitokset vaan Henkalle :). Naulapyssystä tuli edelleenkin ihan superkova ääni!!!

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Tavarantoimitukset olin sopinut tietyille päiville ja tavaroiden saapuessa pääsin vihdoin kasaamaan vitriiniä kohti halutunlaista lopputulosta.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Jotta sain tilaan vähän myös korkeuseroja, halusin viritellä seinälle muutaman pyykkinarun. Isoveljen perheeltä vain Hilti lainaan ja miehisen avun kera porailtiin heti maanantaiaamuna muutamat reiät betoniin. Halusin tehdä pyykkinarut juuttinarusta ja, jotta naru olisi hieman näyttävämpi päätin letittää kolme juuttinarua yhteen. Voitte vaan kuvitella millaiseen lankasolmukkoon päädyin näitä letiteltäessä, mutta selviydyin loppujen lopuksi tehtävästä kunnialla.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Ihanin elementti vitriinissä oli ehkäpä aito biitsi-hiekka. Salmisaaren liikuntakeskuksen biitsi.fi:n kundit lainasivat 250 kg silkkisen hienoa hiekkaa. Kerran oli pakko riisua lenkkarit ja sukat ja ottaa työpäivän päätteeksi pieni jalkaterapia hiekalla tepastellen. Led-valo vaan kohti naamaa ja kaikesta rehkimisestä tullut pieni hiki toivat aika autenttisen kesäisen rantsuelämyksen - ei vaatinut kuin vain hitusen mielikuvitusta ;).

Kuva: beautiful beginning

Granitin puulatikot toimivat kivoina hyllyinä, jonne sai kätevästi aseteltua Paavo Pesusieni -aiheiset tuotteet näytille.
Kuva: beautiful beginning
Tämä oli kyllä tosi kiva projekti - täysin erilaista mitä olen aikaisemmin tehnyt. Toivottavasti vielä joskus pääsen tekemään jotain tämänkaltaista. Hauskaa oli! Elokuva saa ensi-iltansa 27.2.2015 - käykäähän samalla kurkkaamassa vitriiniä.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning 
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Flower Power.

Aurinkoinen päivä salakavalasti houkutteli lähtemään pienimuotoisille ostoksille. Alkukesästä ystäväni Seija toi elämääni ihanan kaupan nimeltä Home Bazaar. Hyppäsimme äidin kanssa autoon ja kurvasimme Saunalahteen. Tarkoituksena oli käydä hakemassa joku pieni pallurainen keraaminen maljakko, sillä juuri romuista raivattu lipaston pinta kiilteli tyhjyyttään ja kaipasi vähän eloa pintaan. Omista kaapeista löytyi kauheasti vaan pystymallisia maljakoita, joten kaupoille oli lähdettävä, jotta saisin kasaan kivan maljakkokollaasin. Siis aivan pakko oli lähteä :).

No yllättäin en voinut ostaa vain pelkkää maljakkoa, vaan samalla tajusin kuinka kipeästi tarvitsen lisää ihania Latte-kuppeja, sillä ne ovat aina likaisina tiskikoneessa. Olen myös pitkään halunnut ostaa jonkun kivan puisen leikkuulaudan nojailemaan keittiön välitilaa. Nooh, tämä ei ollut ihan sellainen kun olin ajatellut mutta ihastuin ensi tapaamisella tuohon "koivikkoon" niin paljon, että minun oli vaan toimittava... eli ostettava se. (Löytyy alla olevasta kuvasta.) Mukaani tarttui vielä koneessa pestävä bampuinen pikimusta tiskirätti.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Tuossa yllä olevassa kuvassa komeilee nyt tuoni pieni turkoosi palluramaljakko. Kävin lähikaupasta vielä hakemassa kimpun valkoisia neilikoita (apua, oliko noi neilikoita?). Ikeasta ostin taannoin tuollaisen violetin pullosen, niin ja samoin myös tuon pyöreän peilin kiinnitin seinään pari viikkoa sitten - Ikeasta sekin.  Ihana vaarini on aikoinaan tehnyt tuon kaukaisesti marmopintaa muistuttuvan maljakon. Aika kirjava kollaasi kieltämättä.

Olkkarin ison lipaston päällä on ollut kaksi neliönmallista ruukkua pari vuotta pitäen sisällään pari kuollutta viherkasvia. Tänään nuo ruipeloituneet kukat saivat lähteä ja tilalle tuli pari virkeämpää mehikasvia, sillä koukkasimme Plantagenin kautta kotimatkalla.

Kuva: beautiful beginning
Neilikoita oli sen verran iso kimppu, että niitä pystyi viljelemään muutamaan muuhunkin maljakkoon. Eteisen lipaston toiseen päähän mahtui myös pari neilikkaa.

Kuva: beautiful beginning

Naisen logiikalla järkeilin niin, että koska olen aina ollut vähän huono kasvien ja kukkien kanssa ja niitä ei kotonani juurikan olla ennen nähty, niin lähestyin asiaa omalla "runsausteorialla". Ajattelin, että jos ostan riittävän monta kukkaa, niin ehkä ne on helpompi muistaa kastella - aina kun käännät pään johonkin nurkkaan näet kukan. Miten muka niitä ei voisi tuolloin muistaa kastella? Tämä tulee lähiviikkoina testatuksi.

Kuva: beautiful beginning

Kuva: beautiful beginning

Kuva: beautiful beginning

Plantagenissa en sitten tuon runsausteorian innoittamana tajunnut tarkkaan pohtia, minne nämä kukat tulen sijoittamaan. Tuo mini-orkidea vielä vähän hakee paikkaansa ;). Kukat ovat kyllä kauniita. Lähipäivinä ja viikkoina selviää taas viherpeukalotaitoni. Tekniikkakin voi olla kaunista. Sain juuri itselleni ihkaensimmäisen iMac-koneen. Se on valtavan kaunis. Lähipäivinä selviää siis myös IT-taitoni. Tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni tällä uudella koneella. Saankohan tämän jutun oikeasti vielä julkaistua? Jänniä aikoja todella!!!

Kuva: beautiful beginning

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Ihmeiden aika ei ole ohi.

Aloin äsken katsomaan Wallanderia boxilta, mutta jotenkin tuli sellainen olo että nyt pitää saada yksi blogi-kirjoitus taas tulille. Kiskaisin ennen koneen ääreen siirtymistä huiviini yhden siiderin, ihan vaan sillä ajatuksella, jos se vaikka hillitsisi tätä ärsyttävää hinkuyskää ;). Nyt posket kuumottavat siihen malliin, kuin olisin paahtanut itseäni vähintään pari tuntia auringossa, edelleen yskittää, mutta kirjoitusfiilis on kuitenkin kohdillaan. Radiossa pauhaa poppi. Säädän vain volumea hieman pienemmälle, jotta kuulen omat ajatukseni.

Taidan kyllä käydä nyt jotenkin kierroksilla. Töissä saa tehdä koko ajan hommia jaloilla ja käsillä, pitkiä päiviä, voimat välillä hiipuvat ja sitä odottaa niitä hetkiä, että voi kotosalla edes hetken vetää lunkisti. No mitäs minä teen? Lähden rautakauppaan ostamaan mustaa puuöljyä, jotta voin vaihtaa parvekkeeni sävymaailmaa. Siis enkö osaa enää chillata? Hui, en edes uskalla tuon ajatuksen pitävän paikkaansa.

No mutta asiaan. 4 vuotta sitten partsilleni rakennettiin kestopuulattia. Viime vappuna öljysin lattian ensimmäistä kertaa. Vähän jäi kaivelemaan, kun en hoksannut tuolla kertaa valita sävytettyä öljyä. Tältä lattia näytti vielä pari päivää sitten. 

Kuva: beautiful beginning

Keräsin apujoukot kasaan ja ennnen uimarannalle siirtymistä vedettiin yhdessä poikani kanssa Tikkurilan mustaa puuöljyä lattian pintaan. Vähän on varpaassakin öljyä :D.  

Kuva: beautiful beginning

Tältä lattia näytti ensimmäisen kerroksen jälkeen. Ai niin, unohdin mainita että lattia piti pestä ennen öljyn laittamista, jotta puu olisi mahdollisimman vastaanottavainen öljylle. Lattian piti luonnollisesti antaa kuivua myös kunnolla.
Kuva: beautiful beginning

Ensimmäisen kerroksen jälkeen pinta oli vielä ihan liian epätasainen, joten toinen kerros piti vielä hivellä pintaan. Toista kerrosta ei lattiaan periaatteessa olisi tarvinnut öljyn puolesta laittaa, sillä minulla on lasitettu parveke jolloin lattia ei joudu niin koville sääolosuhteiden vaihteluille. Mutta jotta sain tasaisemman värisävyn, oli toinen öljykerros laitettava.

Kuva: beautiful beginning

Tänään lattia on täysin kuivunut ja tavarat pystyi taas kantamaan olkkarista sisään ja kämpän sekasortokin saatiin taas aisoihin.
Kuva: beautiful beginning
Parvekkeellani on myös pieni kovapuinen säilytyslaatikko, joka on valitettavan väärän sävyinen. Vietin keskiviikkoillan sormet krampissa ja hikeä virraten, sillä koko loota oli pakko vielä hioa ennen öljyämistä. Siinä olisi hiomakone ollut aika kova juttu. Tänään sävyttelin sen sitten tuolla samaisella öljyllä. Lopputulos on parempi, kuin lähtötilanne, mutta ei siitä kyllä mustaa tullut tekemälläkään. Tummanruskea taitaa kuvata nykyistä sävyä paremmin. Lattiatakaan ei kyllä ihan mustaksi voi kutsua. Se on pikemminkin rusehtavan vihertävä, sillä allahan olla melko kellertävä kestopuu. Luotan siihen, että ensi keväänä kun öljyän lattian taas uudelleen, tulee siitä taas asteen verran mustempi.
Kuva: beautiful beginning
Tässä myös todistusaineistoa siitä, että olen onnistunut pitämään Vappuna ruukkuihin istuttamani mehikasvit hengissä. Olen niin ylpeä itsestäni :D. (Olen muistanut kastella niitä kaksi kertaa.)

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning

Kuva: beautiful beginning

Meillä oli töissä eilen taas Ravintola X:n kuvauspäivä ja Kalle Palanderin ravintolan ollessa auki minulla oli hyvää aikaa käydä kiertelemässä keskustan kauppoja. Päädyin tietysti Bulevardin Granittiin. Sieltä mukaan tarttui tuollainen ihana kynnysmatto. Olin kyllä ajatellut sijoittaa sen veskiini, mutta se on sinne noin 10 cm liian pitkä. Matto lensikin suorinta reittiä parvekkeelle.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning

Kuva: beautiful beginning

Kuva: beautiful beginning

Parvekkeen lattialla möllöttävät kivetkin näyttävät nyt jotenkin kivemmilta tummaa lattiaa vasten.

Kuva: beautiful beginning

Kuva: beautiful beginning

Pikkusydämet <3 <3 
Kuva: beautiful beginning

Oli pakko räpsäistä vielä yksi kuva olkkarin näkymästä. Vaikka ostari voikin olla hieman ankeahko paikka, niin näin kesällä nuo vesialtaat, vehreät puut ja suihkulähteen pulputus tekevät tästä paikasta melko kodikkaan. Mun koti <3.

Kuva: beautiful beginning
Samalla, kun kurvasin Bauhaussiin hakemaan puuöljyä, piipahdin myös naapurikaupassa - Plantagenissa. Ihmeiden aika ei ole ohi - ostin itselleni oliivipuun. Olen aina ollut huono hoitamaan kasveja ja en varmaan ikinä ole omistanut yhtään viherkasvia!! Aina välillä ostelen leikkokukkia ja joskus äiti tuo yhden Orkidean silmäniloksi. Siinä vaiheessa, kun Orkidea muuttuu viherkasviksi eli tiputtaa kukan terälehdet, lemppaan sen aina roskiin. Tällä kertaa siirryin suoraan järeisiin aseisiin ja ostin kokonaisen puun :). Avainlauseena oli "saa kuivua kasteluiden välissä". Olivipuu on jotenkin viehättävä ja ilmeisen helppohoitoinen. Puun pitää kuitenkin talvehtia viileässä. Katsotaan jos se elää marraskuuhun asti, niin mietin sitten mihin voin siirtää sen talvehtimaan ;).

Kuva: beautiful beginning

Kuva: beautiful beginning

Tänään kodissani on muutenkin harvinaisen paljon kukkaloistoa. Kukkia löytyy kolmesta maljakosta ja vielä yksi puu. Pakko se on myöntää, että kukat ja kasvit tuovat kotiin aika paljon eloa ja ennen kaikkea uutta vivahdetta sisustukseen.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning