Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tikkurila. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tikkurila. Näytä kaikki tekstit

lauantai 21. tammikuuta 2017

Vaihtelu virkistää.

Kun muutin tähän asuntoon reilu 6 vuotta sitten, halusin maalata eteisen seinän, sekä sieltä ruokatilaan jatkuvan seinän harmaaksi. Halusin tuolloin, että valkoiset huonekalut ja taulunkehykset nousevat kivasti harmaasta seinästä esiin. Pidin kovin myös sävyvalinnasta - se ei ollut liian tumma, ei liian hailakka, eikä se myöskään taittanut ei toivotusti esimerkiksi liilaan... kuten monet harmaansävyt usein tekevät.

Toissa kesänä kuitenkin aloin olemaan jo melko kyllästynyt tuohon kaikkeen harmauteen ja halusin kokeilla jotain uutta. Eteisen jätin toistaiseksi rauhaan, mutta ruokatilan seinä oli tarkoitus maalata takaisin tylysti vaan valkoiseksi. Maalaushetkellä minulla oli pinnalla halu leikitellä erilaisilla maalinrajauksilla ja itseasiassa vieläkin pidän siitä, ettei koko seinää aina tarvitse maalata yhdellä sävyllä. Sävyjä voi yhdistellä tai värille voi vaan tiukasti rajata oman alueensa ilman, että koko seinää täytyy peittää. Vielä kesällä ruokailutilan seinä näytti seuraavanlaiselta.

Kuva: beautiful beginning
Minulla on tällä hetkellä olkkarin lattialla vuosia sitten ostettu Woodnotesin New York -paperinarumatto, joka on väritykseltään musta/naturel. Lisäksi sohvatyynyt ovat samansävyisiä. Tuo ruokailutilan osittain harmaa seinä ei vaan jotenkin enää istu tänne yhtään ja halusin tuoda seinään sävyn, joka juttelee enemmän myös olohuoneen kanssa.

Kuva: beautiful beginning
Lisäksi minua on jotenkin häirinnyt noiden Vaasan vaarini maalaamien tussitöiden ja paspan sävy valkoista seinää vasten. Tarkoituksena oli löytää sävy, mihin nuo taulut sulautuvat paremmin.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Päädyin kokeilemaan Tikkurilan vuoden 2017 väriä Angoraa, H466. Tykkään sävystä todella paljon. Nyt sävy sopii loistavasti tauluihin, sekä ruokapöydän sävyyn. Sävy muuttuu kivasti valon muuttuessa. Nyt pimeänä vuodenaikana se on hieman tummempi ja jopa punertava tietyssä valossa. Minulla on ruokailutilassa todella huono yleisvalo ja valo on lisäksi aika keltaista valoa sisältä kullattujen ruokapöydän valaisimien vuoksi. Tästä johtuen seinä näyttää piirun verran tummemmalta, kuin ehkä toivoisin. Toisaalta se on ihanan kotoisa ja lämmin. Nyt kun olemme muutaman päivän saaneet nauttia aurinkoisemmasta säästä, on seinä taas kuin uusi. Nyt siitä tulee esiin paljon kuulaampi ja jotenkin valkaistumpi sävy. Lämpö ei kuitenkaan katoa mihinkään. Pitää odotella vielä parempaa valoa, että saan seinästä vielä valoisemman kuvan. Ainut ongelma tässä on se, että nyt tuo eteisen harmaus rasittaa jotenkin vielä enemmän ja se suorastaan huutaa valkoista maalia hipiäänsä.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Raivasin ruokapöydän tyhjäksi tätä fotosuuttia varten. Sitä riemua ei kauaa kestänyt, sillä nyt pöytää koristaa kauniit saatenvarjoin koristellut taikahiekkakakut - sohva siis jälleen kutsuu ruokailijaansa ;).

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Valkoisen valtakausi päättyi.

Otsikko on nyt ehkä turhan dramaattinen ja jopa harhaanjohtava. Värinä valkoinen tulee varmasti pysymään pinnalla aina - niin kodissani kuin sen ulkopuolellakin. Valkoisen valtakausi nyt vaan sattui päättymään minun kotini yhden pikkuisen seinän pätkän osalta.

Muutin nykyiseen asuntooni liki viisi vuotta sitten. Nämä vuodet olen jaksanut hinkutella ja uudelleen maalailla baaritiskin taustaseinää, mutta nyt - nyt tuli piste.! :) Kodissa vietetty aika pyörii hyvin pitkälti keittiöni työtason ympärillä. Siinä valmistetaan ruokaa, syödään, seurustellaan, puhutaan puhelimessa, työskennellään ja katsotaan nettiTV:tä. Kaikki paitsi sohvalla loikoilu tapahtuu tämän tiskin ääressä.

Kuva: beautiful beginning
Remonttia tehdessä tämä kyseinen keittiön ja ruokatilan välinen seinä katkaistiin, sillä halusin ehdottomasti avokeittiön. Seinän toiselle puolelle eli keittiön puolelle asennettiin keittiön alakaapit, päälle ylisyvä työtaso ja toinen puoli toimii sitten baaritiskin ominaisuudessa.

Halusin seinästä valkoisen. Pidin siitä, miten keittiön musta taso taittuu alas lattiaan asti ja valkoinen seinä korostaa kivasti mustan tason muotoa.

Tämän työtason ääressä istutaan siis paljon. Pienet ja vähän isommatkin ja aina ei niin puhtaat varpaat seilailevat pitkin seinäpintaa. Sinisillä farkkuilla peitetyt polvet nuohoavat päivittäin valkoista seinää. Ei tarvitse olla ennustaja, jotta ymmärtää mitä tuolle valkoiselle seinäpinnalle ajan mittaan käy.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beatiful beginning
Näiden viiden vuoden jälkeen olen lopen kyllästynyt seinän ainaiseen pyyhkimiseen ja kun pyyhkiminen ei enää ole auttanut, ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt vain maalata seinä aina uudelleen ja uudelleen. Vaikka kesä tekee tuloaan, niin päätin hieman synkistellä ja nappasin käteeni Tikkurilan Pro Grey -väriliuskat. Sävy 1900 sopii erinomaisesti työtason sävyyn, sekä vieressä patsastelevan liitutauluseinän sävyyn. Kävin hakemassa Bauhaussista litran pönikän sävytettyä Luja-maalia. Olisin halunnut valita täysin matan sävyn, mutta seinää pitää pystyä pyyhkimään jatkossakin, niin valitsin puolihimmeän sävyn. Vaikka kyseessä onkin hyvin kulutusta kestävä Luja-maali, niin täysin mattaversio ei kestä pyyhkimistä kuitenkaan niin hyvin kuin tämä.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Näin pienen seinän pätkän maalaaminen oli kyllä melko nopea rupeama - varsinkin kun superinnokas pienimies oli tekemässä pohjamaalausta. Seinästä tuli nyt sitten musta :). Rajasin sen ronskisti samasta kohtaa missä taso päättyy, sillä en halunnut maalata koko hormia ylös asti mustaksi.

Kuva: beautiful beginning 
Kuva: beautiful beginning
Viikonlopun aikana sain vihdoinkin pakata vanhan läppärini pois pöydältä pölyttymästä, siirrettyä loputkin tiedostot ei enää niin uuteen iMaciin ja tyhjennettyä koko kiintolevyn. Nyt on pöydällä taas yhden läppärin verran enemmän työskentelytilaa. Ihana Sony Vaio kyllä palveli hyvin, kunnes päätti parin vuoden yhteiselon jälkeen hyytyä ;).

Pääsin myös vihdoinkin eroon tumman likaisista läikistä, jotka eivät enää pyyhkimällä pois lähteneet. Pakko on silti todeta, että tämä seinän maalaminen mustaksi ei nyt varsinaisesti ollut oikotie onneen - saan edelleen heilua rätin kanssa. Likaisten tahrojen sijaan seinään tulee nyt varpaista kivoja vaaleita viiruja, jotka saa vähän väliä pyyhkäistä pois :). Mutta on lopputulos siinä mielessä parempi, että se ei kuitenkaan näytä törkyiseltä ja super epäsiistiltä jatkuvasti.

Tuntuu vaan, että tähän keittiöön ei voi yhdistää mitään murrettua "mudan väriä", vaan sen pitäisi olla mustaa tai valkoista. Jossain harmahtavassa sävyssä ei lika vaan ehkä samalla tavalla näkyisi. Täytyy alkaa harkitsemaan pitääkö koko seinä kaakeloida tai pinnottaa mikrosementillä... Seuraavaa inspiraatiota odotellessa...

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Tähän loppuun pitää vielä laittaa pari kuvaa uudesta olohuoneen sivupöydästä, joka sinänsä on siis kaikkea muuta kuin uusi. Pala mummin ja vaarin kotia on nyt mulla <3.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning

torstai 11. joulukuuta 2014

Ravintola X - Californian auringon alla

Tänään on tullut päätökseensä kaksi hienoa asiaa tämän vuoden osalta. Sain toiseen käteeni sisustussuunnittelukoulusta päättötodistuksen ja toiseen käteen lasillisen kuohuvaa. Nyt on koulut käyty ja taas pitäisi olla hitusen viisaampi ja taitavampi. Tänään nähtiin myös viimeinen jakso kesätyöstäni - Ravintola X -ohjelmasta. Sauli Koskinen kyllä kruunasi kokonaisuuden ja positiivisuudellaan jätti tämän iltaisesta myrskyisestä säästä huolimatta ihanan aurinkoiset fiilikset, kun sain ruudun äärestä nautiskella hänen Sunshine-ravintolan tunnelmastaan.

Kuva: beautiful beginning
Saulin teemana oli California, aurinko, rento rantatunnelma ja ennen kaikkea terveellinen ruoka. Ja Saulihan sai mitä tilasi. Huippukokit Joonas ja Serko loihtivat vielä viimeisen kerran vimpan päälle olevat pöperöt- kaalisipseistä lähtien. Nuo sipsit olivat mulle ainakin ihan uusi tuttavuus ja onpa tullut testattua niitä jo kerran kotosallakin ja ovat kyllä oikeasti hyviä. Kokkien häärätessä keittiössä meidän sisustus- ja remppajengi vastasi puolestaan kesäisestä lookista salin puolella.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Pitkälle seinälle valittiin AM Walsin veikeä mustavalkoinen aurinkolasitapetti. Tähän hätään en juuri löytänyt tapetin koodia, mutta pitää vielä kaivaa se ja lisäillä tänne. Ravintolan sali oli värimaailmaltaan enimmäkseen pastellisävyinen, joten muistavalkoinen aurinkolasitapetti, neutralisoi tilaa olematta kuitenkaan tylsä. Ja missäs muualla, kuin Californiassa tarvitaan tuollaista määrää aurinkolaseja.
Kuva: beautiful beginning
Kaikki muut seinät maalattiin ihanan herkullisella turkoosin sävyllä, Tikkurilan Symphony H443. Turkoosi toi vahvan fiiliksen vedestä ja beachiltähän löytyy aina vettä. Turkoosin oli helppo yhdistää muita pastellisävyjä. Ikkunaluukut mm. maalattiin sokerisella pinkillä, tämäkin Tikkurilan Symphony sävykartasta koodilla V324.
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Ja koska ravintolamme sijaitsi rannalla, pienessä kyläpahasessa nimeltä Los Angeles, piti ikkunasta näkyä tietenkin pitkä hiekkaranta, horisontti ja ihana kesäillan auringonlasku. Meressä on taikaa, se on ääretön - sitä katsellessa unohtaa ajankulun. Tuotakin maisemaa voisi vaan tuijottaa ikuisuuden. Meillä ei luonnollisestikaan ollut liiaksi aikaa jäädä ihailemaan veden kimallusta, vaan hommien täytyi jatkua.
Kuva: beautiful beginning
Seuraavaksi vuorossa oli baaritiskin rakentaminen. Naulasimme tiskin kylkeen höyläämätöntä lautaa vaakatasoon. Aika tarkasti onnistuin pitämään valkoisen ja keltaisin maalin omissa laudoissaan.. pari pientä stiplua taisi tulla, mutta ne oli onneksi helppo paikata. Raidat kuuluvat olennaisesti rantatunnelmaan. Pirtsakan keltainen toi pastellisen maailman sekaan mukavasti energiaa ja valkoinen toi oman raikkauden tilaan, kuten aina.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Uimakopit alkoivat myös hiljalleen nousemaan pystyyn. Yhdestä kopperosta oli jäänyt ovi hieman raolleen - rohkeimmat ehkä uskalsivatkin kurkata sisään. Pukukoppien ihana yksiyiskohta oli juuttinarusta tehdyt ovenkahvat ja seinän läpi porattu reikä, johon saatiin kiinnitettyä yksi pieni bulppivalo. Uimakoppien viereen pystytettiin tieviitat, jotta kukin asiakas pystyi löytämään reittinsä haluamalleen beachille.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning 
Kuva: beautiful beginning
Aikasemmissakin jaksoissa vilahdelleet sinkkiämpärit tuunattiin tällä kertaa spraymaalilla valkoisiksi valaisimiksi ja niitä niputettiin isojen pöytien päälle. Kahden hengen pöytien päällä komeili aina vain yksi sinkkiämpäri. Seija keksi vielä teipata sinkkiämpäreiden kylkeen koristeraitoja Teippitarhan Washiteippillä.
Kuva: beautiful beginning 
Kuva: beautiful beginning
Keittiöseinälle rakennettiin iso kulmasohva eurolavoista. Pehmeillä istuintyynyillä ja koristetyynyillä sohvasta sai oikein kutsuvan. Kukkien tilalla meillä oli tällä kertaa trooppisia hedelmiä elävöittämässä tilaa.. Aika hyvät smoothien ainekset :). Beach-tunnelmaa lisäsi Tomin lainaamat surffilaudat. Sohvan ylle kohdevalaisimiksi valikoitui hyväksi todetut Watt & Veken Osaka-valaisimet.
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning 
Viimeistä kertaa Seijakin pääsi piirtämään pöytäkartat tarjoilijoille ja kokeille, jotta ruokatilaukset päätyivät varmasti oikeille asiakkaille.
Kuva: beautiful beginning
Pihan puolelle rakensimme myös pienen loungen eurolavoista. Ruokaa odotellessa asiakkaille tarjoiltiin virkistäviä vitamiinipommimehuja. Asiakkaat saivat lisäksi kuvauttaa itsensä klassikoksi muodostuneen Hollywood-kyltin edessä.

Kuva: beautiful beginning 
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Voi voi, siinä se nyt oli. Vaikka onkin vähän haikeaa, niin olen kyllä todella onnekas, että pääsin mukaan tähän projektiin. Sain reppuuni taas paljon uusia oppeja, ihania kokemuksia ja uusia ihania ihmisiä elämääni. Muistot säilyvät ikuisesti. Suurimmat kiitokset haluan vielä sanoa Seijalle, joka uskoi minuun ja valitsi minut assarikseen....ja tietysti tuotantoyhtiölle, joka vahvisti Seijan valinnan. Onneksi kaikki jaksot ovat tiukasti tallennettuina digiboxin kovalevylle, joten näitä tunnelmia pääsen fiilistelemään jatkossakin. 10 täysin erilaista ravintolaa tuli pystytettyä. Aika huikea juttu!! Seuraavaksi kuuluu pieni sihahdus ja yhden Happy Joe -siideripullon korkki aukeaa.. huom vain yhden. Kiitos!! :)
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning 
Kuva: beautiful beginning 
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning 
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning 
Kuva: beautiful beginning 
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning 
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning 
Kuva: beautiful beginning 
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning