Näytetään tekstit, joissa on tunniste Siivoaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Siivoaminen. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Flower Power.

Aurinkoinen päivä salakavalasti houkutteli lähtemään pienimuotoisille ostoksille. Alkukesästä ystäväni Seija toi elämääni ihanan kaupan nimeltä Home Bazaar. Hyppäsimme äidin kanssa autoon ja kurvasimme Saunalahteen. Tarkoituksena oli käydä hakemassa joku pieni pallurainen keraaminen maljakko, sillä juuri romuista raivattu lipaston pinta kiilteli tyhjyyttään ja kaipasi vähän eloa pintaan. Omista kaapeista löytyi kauheasti vaan pystymallisia maljakoita, joten kaupoille oli lähdettävä, jotta saisin kasaan kivan maljakkokollaasin. Siis aivan pakko oli lähteä :).

No yllättäin en voinut ostaa vain pelkkää maljakkoa, vaan samalla tajusin kuinka kipeästi tarvitsen lisää ihania Latte-kuppeja, sillä ne ovat aina likaisina tiskikoneessa. Olen myös pitkään halunnut ostaa jonkun kivan puisen leikkuulaudan nojailemaan keittiön välitilaa. Nooh, tämä ei ollut ihan sellainen kun olin ajatellut mutta ihastuin ensi tapaamisella tuohon "koivikkoon" niin paljon, että minun oli vaan toimittava... eli ostettava se. (Löytyy alla olevasta kuvasta.) Mukaani tarttui vielä koneessa pestävä bampuinen pikimusta tiskirätti.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Tuossa yllä olevassa kuvassa komeilee nyt tuoni pieni turkoosi palluramaljakko. Kävin lähikaupasta vielä hakemassa kimpun valkoisia neilikoita (apua, oliko noi neilikoita?). Ikeasta ostin taannoin tuollaisen violetin pullosen, niin ja samoin myös tuon pyöreän peilin kiinnitin seinään pari viikkoa sitten - Ikeasta sekin.  Ihana vaarini on aikoinaan tehnyt tuon kaukaisesti marmopintaa muistuttuvan maljakon. Aika kirjava kollaasi kieltämättä.

Olkkarin ison lipaston päällä on ollut kaksi neliönmallista ruukkua pari vuotta pitäen sisällään pari kuollutta viherkasvia. Tänään nuo ruipeloituneet kukat saivat lähteä ja tilalle tuli pari virkeämpää mehikasvia, sillä koukkasimme Plantagenin kautta kotimatkalla.

Kuva: beautiful beginning
Neilikoita oli sen verran iso kimppu, että niitä pystyi viljelemään muutamaan muuhunkin maljakkoon. Eteisen lipaston toiseen päähän mahtui myös pari neilikkaa.

Kuva: beautiful beginning

Naisen logiikalla järkeilin niin, että koska olen aina ollut vähän huono kasvien ja kukkien kanssa ja niitä ei kotonani juurikan olla ennen nähty, niin lähestyin asiaa omalla "runsausteorialla". Ajattelin, että jos ostan riittävän monta kukkaa, niin ehkä ne on helpompi muistaa kastella - aina kun käännät pään johonkin nurkkaan näet kukan. Miten muka niitä ei voisi tuolloin muistaa kastella? Tämä tulee lähiviikkoina testatuksi.

Kuva: beautiful beginning

Kuva: beautiful beginning

Kuva: beautiful beginning

Plantagenissa en sitten tuon runsausteorian innoittamana tajunnut tarkkaan pohtia, minne nämä kukat tulen sijoittamaan. Tuo mini-orkidea vielä vähän hakee paikkaansa ;). Kukat ovat kyllä kauniita. Lähipäivinä ja viikkoina selviää taas viherpeukalotaitoni. Tekniikkakin voi olla kaunista. Sain juuri itselleni ihkaensimmäisen iMac-koneen. Se on valtavan kaunis. Lähipäivinä selviää siis myös IT-taitoni. Tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni tällä uudella koneella. Saankohan tämän jutun oikeasti vielä julkaistua? Jänniä aikoja todella!!!

Kuva: beautiful beginning

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Beautiful mess.

Suttuisen sään kunniaksi päätin tänään kirjoittaa jostain ei niin kauniista. Jaksan aina ihmetellä sisustuslehtien täydellisen viimeisteltyjä kokonaisuuksia, tyylikkäitä lastenhuoneita, sälättömiä lipastojen pintoja ja romppeen vähyyttä. Haluaisin oikeasti tietää, että onko sellainen koti olemassa, missä on aina siistiä ja kaikki tavarat järjestyksessä. Itse todellakin haluaisin tällaisen kodin - missä niitä myydään?

Tällä hetkellä keittiön työtasoni, joka toimii samalla myös työpöytänäni, on kaikkea muuta kuin valmis sisustuslehden seuraavan numeron kuvauksiin. Se näyttää tältä:

Kuva: beautiful beginning

Eipä tuonkaan sekasorron siivoamisessa kauaa nokka tuhisisi, mutta kun ei sitä aina vaan jaksa. Ja sitäpaitsi, se näyttää tunnin päästä taas ihan samalta - No ainakin silloin, jos pieni täystuhoni sattuu olemaan kotosalla :). Olen kuitenkin järjestelmällinen ihminen (vaikka aina sitä ei uskoisi) ja huomaan voivani todella paljon paremmin, jos kämppä on siistinä. Jotenkin tällainen sekasorto on minulle sellaista ylimääräistä älämölöä ja melusaastetta, joka koko ajan vähän häiritsee. Rentoutumaan vaan ei pysty samalla tavalla, jos tavarat eivät ole paikoillaan. Jospa siis kuitenkin siivoaisin.

Tässä taannoin minun piti juuri lähteä hakemaan poikaani päiväkodista, mutta lavuaarin alla oleva iso roskiskorihässäkkä romahtikin alas. Salilla käyminen on selkeästi tuottanut tulosta, koska kaapiston seinät vaan murtuvat alta, kun runnon roskia massiivisilla lihasvoimillani syvemmälle pussiin :D :D.

Kuva: beautiful beginning
No ei auttanut, kun kiskoa roska-altaat pois kiskojen päältä ja alkaa porailemaan uutta reikää ruuvia varten. Nämä ovat juuri niitä hetkiä, kun toivoisi voivansa pyytää sitä komeampaa osapuolta hoitamaan homman kotiin. Ainakaan tällä kertaa huutoihini ei vastattu, joten ei auttanut kun ottaa pora käteen ja ryhtyä hommiin. Eipä minulla tietysti ollut vatupassia käden ulottuvilla, joten öögalla mentiin. Lopputulos kuitenkin tyydyttää silmää. Korvat valitettavasti joutuvat välillä koetukselle pienen kirskunan takia, sillä millinkin heitto hankaloittaa kiskon liukumista sujuvasti.

Koska itse hikoilin kaappini kimpussa, pyysin äidiltä apua hakea poikani päiväkodista, jotta saan kaiken valmiiksi ennen vieraiden saapumista. Pääsi sitten unohtumaan, että auto oli neljän tunnin paikalla ja olipa sitten lappuliisakin muistanut minua pienellä lahjalla. 

Kuva: beautiful beginning

Kun tästä takaiskusta olin toipunut ja taas seisoin tukevasti omilla jaloillani, päätin herkutella ystäväni vinkkaamalla terveellisellä herkulla. Hain kaupasta tarvittavat ainekset - Valion extra rasvaisen ja pehmeän maitorahkan, sekä granaattiomenan. Rupesin sitten tarmokkaasti tyhjentämään siemeniä granaattiomenan sisältä. Oli muuten sotkuista puuhaa ja tästäkään rytäkästä ei pelkällä rätillä pyyhkimisellä selvitty. Hetken päästä keittiöni näytti siltä, kun siellä oltaisiin teurastettu jokin muu, kuin granaattiomena. Jatkossa kyllä hoidan granaattiomenan käsittelyn kylpyhuoneen puolella.

Kuva: beautiful beginning
Tänään toisaalta nuo pilkut olivat hyvinkin ajankohtaiset, sillä aamulla kaduilla kulki pieniä pilkkuposkisia pääsiäisnoitia virpomassa. Päätin kuitenkin marssia kellariin ja hakea maalipönikän neljän vuoden takaa. Niin sanotusti hillosin itselleni kaikkia kodissani käyttämiäni seinämaaleja pieniin lasipurkkeihin. Ne ovat kaikki nämä vuodet säilyneet oikein priimoina ja tällaisten pienten tapaturmien jälkeen toimineet loistavana ensiapuna pieniin paikkaustöihin.

Kuva: beautiful beginning

Nyt seinä on taas pilkkuvapaa ja oloni huomattavasti helpottuneempi.

Kuva: beautiful beginnig


Kaikki ei todellakaan ole aina kaunista ja hyvä niin. Eikös se elämäkin olisi aika tylsää, jos mitään yllättävää ei koskaan tapahtuisi ja aina olisi seesteinen meininki. Ja onpahan minulla tulevaisuutta varten ainakin muutama hurja tarina kerrottavana lapsenlapsille ;).