lauantai 12. heinäkuuta 2014

Ihmeiden aika ei ole ohi.

Aloin äsken katsomaan Wallanderia boxilta, mutta jotenkin tuli sellainen olo että nyt pitää saada yksi blogi-kirjoitus taas tulille. Kiskaisin ennen koneen ääreen siirtymistä huiviini yhden siiderin, ihan vaan sillä ajatuksella, jos se vaikka hillitsisi tätä ärsyttävää hinkuyskää ;). Nyt posket kuumottavat siihen malliin, kuin olisin paahtanut itseäni vähintään pari tuntia auringossa, edelleen yskittää, mutta kirjoitusfiilis on kuitenkin kohdillaan. Radiossa pauhaa poppi. Säädän vain volumea hieman pienemmälle, jotta kuulen omat ajatukseni.

Taidan kyllä käydä nyt jotenkin kierroksilla. Töissä saa tehdä koko ajan hommia jaloilla ja käsillä, pitkiä päiviä, voimat välillä hiipuvat ja sitä odottaa niitä hetkiä, että voi kotosalla edes hetken vetää lunkisti. No mitäs minä teen? Lähden rautakauppaan ostamaan mustaa puuöljyä, jotta voin vaihtaa parvekkeeni sävymaailmaa. Siis enkö osaa enää chillata? Hui, en edes uskalla tuon ajatuksen pitävän paikkaansa.

No mutta asiaan. 4 vuotta sitten partsilleni rakennettiin kestopuulattia. Viime vappuna öljysin lattian ensimmäistä kertaa. Vähän jäi kaivelemaan, kun en hoksannut tuolla kertaa valita sävytettyä öljyä. Tältä lattia näytti vielä pari päivää sitten. 

Kuva: beautiful beginning

Keräsin apujoukot kasaan ja ennnen uimarannalle siirtymistä vedettiin yhdessä poikani kanssa Tikkurilan mustaa puuöljyä lattian pintaan. Vähän on varpaassakin öljyä :D.  

Kuva: beautiful beginning

Tältä lattia näytti ensimmäisen kerroksen jälkeen. Ai niin, unohdin mainita että lattia piti pestä ennen öljyn laittamista, jotta puu olisi mahdollisimman vastaanottavainen öljylle. Lattian piti luonnollisesti antaa kuivua myös kunnolla.
Kuva: beautiful beginning

Ensimmäisen kerroksen jälkeen pinta oli vielä ihan liian epätasainen, joten toinen kerros piti vielä hivellä pintaan. Toista kerrosta ei lattiaan periaatteessa olisi tarvinnut öljyn puolesta laittaa, sillä minulla on lasitettu parveke jolloin lattia ei joudu niin koville sääolosuhteiden vaihteluille. Mutta jotta sain tasaisemman värisävyn, oli toinen öljykerros laitettava.

Kuva: beautiful beginning

Tänään lattia on täysin kuivunut ja tavarat pystyi taas kantamaan olkkarista sisään ja kämpän sekasortokin saatiin taas aisoihin.
Kuva: beautiful beginning
Parvekkeellani on myös pieni kovapuinen säilytyslaatikko, joka on valitettavan väärän sävyinen. Vietin keskiviikkoillan sormet krampissa ja hikeä virraten, sillä koko loota oli pakko vielä hioa ennen öljyämistä. Siinä olisi hiomakone ollut aika kova juttu. Tänään sävyttelin sen sitten tuolla samaisella öljyllä. Lopputulos on parempi, kuin lähtötilanne, mutta ei siitä kyllä mustaa tullut tekemälläkään. Tummanruskea taitaa kuvata nykyistä sävyä paremmin. Lattiatakaan ei kyllä ihan mustaksi voi kutsua. Se on pikemminkin rusehtavan vihertävä, sillä allahan olla melko kellertävä kestopuu. Luotan siihen, että ensi keväänä kun öljyän lattian taas uudelleen, tulee siitä taas asteen verran mustempi.
Kuva: beautiful beginning
Tässä myös todistusaineistoa siitä, että olen onnistunut pitämään Vappuna ruukkuihin istuttamani mehikasvit hengissä. Olen niin ylpeä itsestäni :D. (Olen muistanut kastella niitä kaksi kertaa.)

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning

Kuva: beautiful beginning

Meillä oli töissä eilen taas Ravintola X:n kuvauspäivä ja Kalle Palanderin ravintolan ollessa auki minulla oli hyvää aikaa käydä kiertelemässä keskustan kauppoja. Päädyin tietysti Bulevardin Granittiin. Sieltä mukaan tarttui tuollainen ihana kynnysmatto. Olin kyllä ajatellut sijoittaa sen veskiini, mutta se on sinne noin 10 cm liian pitkä. Matto lensikin suorinta reittiä parvekkeelle.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning

Kuva: beautiful beginning

Kuva: beautiful beginning

Parvekkeen lattialla möllöttävät kivetkin näyttävät nyt jotenkin kivemmilta tummaa lattiaa vasten.

Kuva: beautiful beginning

Kuva: beautiful beginning

Pikkusydämet <3 <3 
Kuva: beautiful beginning

Oli pakko räpsäistä vielä yksi kuva olkkarin näkymästä. Vaikka ostari voikin olla hieman ankeahko paikka, niin näin kesällä nuo vesialtaat, vehreät puut ja suihkulähteen pulputus tekevät tästä paikasta melko kodikkaan. Mun koti <3.

Kuva: beautiful beginning
Samalla, kun kurvasin Bauhaussiin hakemaan puuöljyä, piipahdin myös naapurikaupassa - Plantagenissa. Ihmeiden aika ei ole ohi - ostin itselleni oliivipuun. Olen aina ollut huono hoitamaan kasveja ja en varmaan ikinä ole omistanut yhtään viherkasvia!! Aina välillä ostelen leikkokukkia ja joskus äiti tuo yhden Orkidean silmäniloksi. Siinä vaiheessa, kun Orkidea muuttuu viherkasviksi eli tiputtaa kukan terälehdet, lemppaan sen aina roskiin. Tällä kertaa siirryin suoraan järeisiin aseisiin ja ostin kokonaisen puun :). Avainlauseena oli "saa kuivua kasteluiden välissä". Olivipuu on jotenkin viehättävä ja ilmeisen helppohoitoinen. Puun pitää kuitenkin talvehtia viileässä. Katsotaan jos se elää marraskuuhun asti, niin mietin sitten mihin voin siirtää sen talvehtimaan ;).

Kuva: beautiful beginning

Kuva: beautiful beginning

Tänään kodissani on muutenkin harvinaisen paljon kukkaloistoa. Kukkia löytyy kolmesta maljakosta ja vielä yksi puu. Pakko se on myöntää, että kukat ja kasvit tuovat kotiin aika paljon eloa ja ennen kaikkea uutta vivahdetta sisustukseen.

Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning
Kuva: beautiful beginning

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti