Beautiful mess.

Suttuisen sään kunniaksi päätin tänään kirjoittaa jostain ei niin kauniista. Jaksan aina ihmetellä sisustuslehtien täydellisen viimeisteltyjä kokonaisuuksia, tyylikkäitä lastenhuoneita, sälättömiä lipastojen pintoja ja romppeen vähyyttä. Haluaisin oikeasti tietää, että onko sellainen koti olemassa, missä on aina siistiä ja kaikki tavarat järjestyksessä. Itse todellakin haluaisin tällaisen kodin - missä niitä myydään?

Tällä hetkellä keittiön työtasoni, joka toimii samalla myös työpöytänäni, on kaikkea muuta kuin valmis sisustuslehden seuraavan numeron kuvauksiin. Se näyttää tältä:

Kuva: beautiful beginning

Eipä tuonkaan sekasorron siivoamisessa kauaa nokka tuhisisi, mutta kun ei sitä aina vaan jaksa. Ja sitäpaitsi, se näyttää tunnin päästä taas ihan samalta - No ainakin silloin, jos pieni täystuhoni sattuu olemaan kotosalla :). Olen kuitenkin järjestelmällinen ihminen (vaikka aina sitä ei uskoisi) ja huomaan voivani todella paljon paremmin, jos kämppä on siistinä. Jotenkin tällainen sekasorto on minulle sellaista ylimääräistä älämölöä ja melusaastetta, joka koko ajan vähän häiritsee. Rentoutumaan vaan ei pysty samalla tavalla, jos tavarat eivät ole paikoillaan. Jospa siis kuitenkin siivoaisin.

Tässä taannoin minun piti juuri lähteä hakemaan poikaani päiväkodista, mutta lavuaarin alla oleva iso roskiskorihässäkkä romahtikin alas. Salilla käyminen on selkeästi tuottanut tulosta, koska kaapiston seinät vaan murtuvat alta, kun runnon roskia massiivisilla lihasvoimillani syvemmälle pussiin :D :D.

Kuva: beautiful beginning

No ei auttanut, kun kiskoa roska-altaat pois kiskojen päältä ja alkaa porailemaan uutta reikää ruuvia varten. Nämä ovat juuri niitä hetkiä, kun toivoisi voivansa pyytää sitä komeampaa osapuolta hoitamaan homman kotiin. Ainakaan tällä kertaa huutoihini ei vastattu, joten ei auttanut kun ottaa pora käteen ja ryhtyä hommiin. Eipä minulla tietysti ollut vatupassia käden ulottuvilla, joten öögalla mentiin. Lopputulos kuitenkin tyydyttää silmää. Korvat valitettavasti joutuvat välillä koetukselle pienen kirskunan takia, sillä millinkin heitto hankaloittaa kiskon liukumista sujuvasti.

Koska itse hikoilin kaappini kimpussa, pyysin äidiltä apua hakea poikani päiväkodista, jotta saan kaiken valmiiksi ennen vieraiden saapumista. Pääsi sitten unohtumaan, että auto oli neljän tunnin paikalla ja olipa sitten lappuliisakin muistanut minua pienellä lahjalla. 

Kuva: beautiful beginning

Kun tästä takaiskusta olin toipunut ja taas seisoin tukevasti omilla jaloillani, päätin herkutella ystäväni vinkkaamalla terveellisellä herkulla. Hain kaupasta tarvittavat ainekset - Valion extra rasvaisen ja pehmeän maitorahkan, sekä granaattiomenan. Rupesin sitten tarmokkaasti tyhjentämään siemeniä granaattiomenan sisältä. Oli muuten sotkuista puuhaa ja tästäkään rytäkästä ei pelkällä rätillä pyyhkimisellä selvitty. Hetken päästä keittiöni näytti siltä, kun siellä oltaisiin teurastettu jokin muu, kuin granaattiomena. Jatkossa kyllä hoidan granaattiomenan käsittelyn kylpyhuoneen puolella.

Kuva: beautiful beginning

Tänään toisaalta nuo pilkut olivat hyvinkin ajankohtaiset, sillä aamulla kaduilla kulki pieniä pilkkuposkisia pääsiäisnoitia virpomassa. Päätin kuitenkin marssia kellariin ja hakea maalipönikän neljän vuoden takaa. Niin sanotusti hillosin itselleni kaikkia kodissani käyttämiäni seinämaaleja pieniin lasipurkkeihin. Ne ovat kaikki nämä vuodet säilyneet oikein priimoina ja tällaisten pienten tapaturmien jälkeen toimineet loistavana ensiapuna pieniin paikkaustöihin.

Kuva: beautiful beginning

Nyt seinä on taas pilkkuvapaa ja oloni huomattavasti helpottuneempi.

Kuva: beautiful beginnig

Kaikki ei todellakaan ole aina kaunista ja hyvä niin. Eikös se elämäkin olisi aika tylsää, jos mitään yllättävää ei koskaan tapahtuisi ja aina olisi seesteinen meininki. Ja onpahan minulla tulevaisuutta varten ainakin muutama hurja tarina kerrottavana lapsenlapsille ;).