beautiful beginning: Valkoisen valtakausi päättyi.

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Valkoisen valtakausi päättyi.

Otsikko on nyt ehkä turhan dramaattinen ja jopa harhaanjohtava. Värinä valkoinen tulee varmasti pysymään pinnalla aina - niin kodissani kuin sen ulkopuolellakin. Valkoisen valtakausi nyt vaan sattui päättymään minun kotini yhden pikkuisen seinän pätkän osalta.

Muutin nykyiseen asuntooni liki viisi vuotta sitten. Nämä vuodet olen jaksanut hinkutella ja uudelleen maalailla baaritiskin taustaseinää, mutta nyt - nyt tuli piste.! :) Kodissa vietetty aika pyörii hyvin pitkälti keittiöni työtason ympärillä. Siinä valmistetaan ruokaa, syödään, seurustellaan, puhutaan puhelimessa, työskennellään ja katsotaan nettiTV:tä. Kaikki paitsi sohvalla loikoilu tapahtuu tämän tiskin ääressä.

Kuva: beautiful beginning

Remonttia tehdessä tämä kyseinen keittiön ja ruokatilan välinen seinä katkaistiin, sillä halusin ehdottomasti avokeittiön. Seinän toiselle puolelle eli keittiön puolelle asennettiin keittiön alakaapit, päälle ylisyvä työtaso ja toinen puoli toimii sitten baaritiskin ominaisuudessa.

Halusin seinästä valkoisen. Pidin siitä, miten keittiön musta taso taittuu alas lattiaan asti ja valkoinen seinä korostaa kivasti mustan tason muotoa.

Tämän työtason ääressä istutaan siis paljon. Pienet ja vähän isommatkin ja aina ei niin puhtaat varpaat seilailevat pitkin seinäpintaa. Sinisillä farkkuilla peitetyt polvet nuohoavat päivittäin valkoista seinää. Ei tarvitse olla ennustaja, jotta ymmärtää mitä tuolle valkoiselle seinäpinnalle ajan mittaan käy.

Kuva: beautiful beginning

Kuva: beatiful beginning

Näiden viiden vuoden jälkeen olen lopen kyllästynyt seinän ainaiseen pyyhkimiseen ja kun pyyhkiminen ei enää ole auttanut, ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt vain maalata seinä aina uudelleen ja uudelleen. Vaikka kesä tekee tuloaan, niin päätin hieman synkistellä ja nappasin käteeni Tikkurilan Pro Grey -väriliuskat. Sävy 1900 sopii erinomaisesti työtason sävyyn, sekä vieressä patsastelevan liitutauluseinän sävyyn. Kävin hakemassa Bauhaussista litran pönikän sävytettyä Luja-maalia. Olisin halunnut valita täysin matan sävyn, mutta seinää pitää pystyä pyyhkimään jatkossakin, niin valitsin puolihimmeän sävyn. Vaikka kyseessä onkin hyvin kulutusta kestävä Luja-maali, niin täysin mattaversio ei kestä pyyhkimistä kuitenkaan niin hyvin kuin tämä.

Kuva: beautiful beginning

Näin pienen seinän pätkän maalaaminen oli kyllä melko nopea rupeama - varsinkin kun superinnokas pienimies oli tekemässä pohjamaalausta. Seinästä tuli nyt sitten musta :). Rajasin sen ronskisti samasta kohtaa missä taso päättyy, sillä en halunnut maalata koko hormia ylös asti mustaksi.

Kuva: beautiful beginning

Viikonlopun aikana sain vihdoinkin pakata vanhan läppärini pois pöydältä pölyttymästä, siirrettyä loputkin tiedostot ei enää niin uuteen iMaciin ja tyhjennettyä koko kiintolevyn. Nyt on pöydällä taas yhden läppärin verran enemmän työskentelytilaa. Ihana Sony Vaio kyllä palveli hyvin, kunnes päätti parin vuoden yhteiselon jälkeen hyytyä ;).

Pääsin myös vihdoinkin eroon tumman likaisista läikistä, jotka eivät enää pyyhkimällä pois lähteneet. Pakko on silti todeta, että tämä seinän maalaminen mustaksi ei nyt varsinaisesti ollut oikotie onneen - saan edelleen heilua rätin kanssa. Likaisten tahrojen sijaan seinään tulee nyt varpaista kivoja vaaleita viiruja, jotka saa vähän väliä pyyhkäistä pois :). Mutta on lopputulos siinä mielessä parempi, että se ei kuitenkaan näytä törkyiseltä ja super epäsiistiltä jatkuvasti.

Tuntuu vaan, että tähän keittiöön ei voi yhdistää mitään murrettua "mudan väriä", vaan sen pitäisi olla mustaa tai valkoista. Jossain harmahtavassa sävyssä ei lika vaan ehkä samalla tavalla näkyisi. Täytyy alkaa harkitsemaan pitääkö koko seinä kaakeloida tai pinnottaa mikrosementillä... Seuraavaa inspiraatiota odotellessa...

Kuva: beautiful beginning

Tähän loppuun pitää vielä laittaa pari kuvaa uudesta olohuoneen sivupöydästä, joka sinänsä on siis kaikkea muuta kuin uusi. Pala mummin ja vaarin kotia on nyt mulla <3.